Sunnunt. 28. Maalisk.

Ryhmä klo 11. Vain puolet koolla. Klo 4. menimme Kansan Näyttämölle katsomaan ’’Nuorta Mylläriä’’. Pääosa, vanha koulumestari näyteltiin ensiluokkaisesti. Näytelmä muuten aivan mitätön.
Vapaus! Se lähenee. Kuinka minua alkaa tympästä kaikki tämä. Nyt ymmärrän jo kirkkaasti että vapautumiseni oli Jumalan sallimasta. Hän kuuli rukoukseni. Ja nyt tiedän, että minulla on joku uusi tehtävä edessäni.
Kirjallinen? Henkilökohtaisesti kasvatuksellinen? Molemmat! Ja maalaisliittolaisaatteiden kiteyttäminen! Maalaisvalistustyö. Ja koti. Vaimo. Lapset.
Kiitos Jumalan.
Minä olisinkin varmaan henkisesti lamautunut jos jäin hallitukseen. Varmaan. Sen tunnen elävästi. Kunhan vain nyt pian pääsisi Vappuun!
Sanomalehtipaperi on nostettu 40 p. kgr. Se tekee monen lehden aseman mahdottomaksi. Otan asiaan kiinni. Siinä on tehtävä jotain. Estettävä.
Soitin kotiin. Kuulin Annikan äänen. Se hänen äänensä – sellaisia ei ole. Kotona on kaikki hyvin, Vedet jo nousevat, [peruna]-kuopassamme vesi. Muuten voivat hyvin. Hilma ollut meillä tänään.
Huomen-iltana lähden!
Sitte pääsiäisen jälkeen vielä 3:ksi viikoksi tänne. Sitten kotiin + jokapäiväistymään, ulkonaisesti. Ulkonaisesti pienentymään, sisällisesti kasvamaan. Omasta itsestäni tiliä tekemään: jos mahdollista, iloitsemaan elämästä, saamaan ja antamaan anteeksi.
Kiitos rakas Isä, että Sinä teet sen mahdolliseksi.
Soitin Harjulle. Paperista.