Sunnunt. 29. Heinäk.

Yhä ihanampi aamu. Huomenna alamme heinäntekoon. Kosti tulee ajamaan.
Olimme kirkossa.
Kutsuimme kirkkokahville Kasvion ja Koskisen Aaron. Kertovat ikäviä juopottelujuttuja.
Vaikea on ymmärtää ja sulattaa tätä pahaa ikävää aikaa. Ihmiset lankeevat rumaan ja rikolliseen parhaatkin! Se on niin surettavaa, niin masentavaa. Väkisinkin poljetaan minun uskoani hyvän voittoon. Olenko ollut liijan ihanteellinen? Vai onko niin, että ihanteellista on ja esitetään nykyään niin vähä kirjallisuudessa, taiteessa elämässä, etteivät esim. nuoret ihmiset tavoita mitään ihannetta!
Minulta on valmistumassa ihanteellinen kirja. Mutta – pelkään että ajan makuun piintynyt arvostelu ja ”rautatiekirjakaupan” kuluttajakunta jättävät sen huomiotta.
Vielä oli tänään luonamme Hollo, Keinänen rouvineen, Hilma ja Lyyli Iipponen, Hollon nuoret, Yrjö Pohjonen y. m.