Siis tänään on lähdettävä – Voi hyvä Jumala kun voisikin hyödyttää kansaansa! Mutta me elämme sumussa. Ei kukaan osaa sanoa mihin päin kuletaan. Minulla kyllä on aina optimistinen uskoni että lopulta kirkastuu kansalleni, ihmiskunnalle, mutta milloin? Olenhan nyt jotenkin terve. Kotielämä on minua virkistänyt. Mutta se on synnyttänyt minussa entistä suuremman kotielämän halun.
Joku sisäinen ääni minulle kuitenkin ennustaa pikapuoliin saapuvaa rauhanaikaa. Olenko erehtynyt? Sen tulevaisuus näyttää. Ihminen mielellään usko[o] sitä mitä toivoo.
Hautala, Hilma Vallinmäki ja Lyyli Iipponen kävivät täällä.
Niin, nyt lähden Hkiin ilman että Aug. Kangasmaa on antanut vastausta kysymykseeni tonttimaani hinnasta. Olen kuullut, että hän vaikeroi sitä, ettei tiedä mitä siitä tahtoisi! Paljo ottaisi, ei viitsisi pyytää!
Mies rukka!
Pitäneeköhän minun, ajettuani satatuhansille lain uudistuksen kautta mahdollisuutta saada mökkinsä omalle maalleen, itse jäädä ilman omaa kontua?
Luonnonleikki sekin olisi!
Ilma on hyvin kylmä ja kirkas. Pakkasta.
Eikö ollenkaan tule vettä?
Lähdin illalla Helsinkiin.