Aamulla kävi Vesterinen. Kuvailee heikkouksia ryhmässä. Presidentin suurissa kutsuissa eilen oli ollut suunnattomasti väkeä – mutta upseereita ei ollut kuin harvoja. Yksin Malmberg oli ”sairastunut.”! Se oli presidentille ankara isku. Puoluehallinnon kokouksessa suunniteltiin puoluekokous pidettäväksi Helsingissä 14–15 kesäk. – Sanomalehtimiesten kokous on jo 13 p. jonka kokoon kutsuminen jätettiin minun tehtäväkseni. Suunniteltiin ohjelma – johon minulle ei tullut mitään osaa. Puolueen koko maata käsittäväin arpajaisten suunnittelu jätettiin ryhmälle.
Luonani kävi kapteeni Pekki selostamassa Vilkamaan suunnattua ruotsalaisten hyökkäyssuunnitelmaa. Mielenkiintoinen juttu. Olen muuten arvannut asian. Suomalaiset taas antaneet ruotsalaisten husuttaa itseään. Asema valkeni minulle paljon.
Kyllä täällä ovat niin kaikki vehkeilyjuonet vireillä, että Jumalan siunauksena saa pitää sen, ettei täällä tarvitse olla.
Sitten tuli Liakka puhumaan E-P. nuorisoseuran piirissä lehdissä syntyneestä keskustelusta nuorisoseura-asiasta.
Asemalla olivat Liakka, Tamminen, Kaila ja Paavo.
Junassa tapasin Björkenheimin.
Vaikutelmani Helsingistä: Elämä siellä polkee kaikissa suhteissa kuolleesta pisteessä. Ainoastaan muoti ja ulkonainen persoonallinen elämä edistyy jättäen henkisen, sisällisen elämän matamaan siipirikkona.