Sunnunt. 9. Tammik.
Kerttumme lähti tänä aamuna. Jla siunatkoon lasta. Hän saa tulla helmikuulla luokseni Helsinkiin ja Pääsiäisenä taas kotiin. Luen Rauschenbuschia. Hyvin ajattelee ollakseen pappi.
Eilen illalla kävimme Miettisillä. Hauska tarinahetki.
Tänään läksimme Annin kera Nurmiolle Perälään. Mutta he eivät olleet kotona. Tullessamme kutsui Mikkola heille ja siellä vietimme parituntisen hauskassa pakinassa.
On joku lämpöaste – Pyryttelee hiljaa lunta. On lumoavan ihanaa kävellä ulkona ja hengittää tervettä ilmaa – Menee mieleen: kunpa olis hevonen!
Pitäneekö minun kuolla ennen kuin saan toteutetuksi hevosmielitekoni? Mielestäni en paljoa pyydä elämältä, mutta joka kerta on yhteiskunnan renki, hän ei pientäkään mielitekoa saa tyydytetyksi. Senpä vuoksi: tästä rengittämisestä pitänee tehdä loppu. Saadakseen ajaa omalla hevosella!
On merkillistä, miten pastori Saaninkoski on rikkonut suhteessa kuntalaisiin. Asettumalla itsekkäästi ajamaan pappisetuja kirkonmetsäasiassa. Riitaantunut parasten ystäväinsä kanssa. Nyt mennyt niin pitkälle, että on sanoutunut irti Perälän kansakoulun johtokunnastakin!