Ahava käy ilm. puhemiehistön kok. klo 12:ksitoista. Kuuluu tulevan saksal. paradi ja sitä varten valmistaud. Sen vuoksi lykätään jaosto klo 5. Käyn KVS:ssa pukeutumassa juhlapukuun (siellä olivat vaatteeni), jätän huligaani-lakkini sinne ja saan sieltä juhlallisemman lakin.
Kun lähden Fredrikin katua alaspäin alkaa sen molemmilta puolin kasarmialueille kuulua kiivasta kivääri- ja revolveriammuntaa, varsinkin vasemmalta. Saksalaisia asuu puukasarmeissa ja otaksun jo heidän harjoittelevan pilkkaanammuntaa. Mutta kasarmien ohi tultuani, yhä ammunta jatkuu, ihmiset juoksevat ja vetäytyvät porttikäytäviin. Nyt huomaan että kyseessä onkin punainen provokatsioni. Ammunta on jo varsin kiivasta ja kaikkialla ympärillä. Vladimirin kadun koululla niin kiivasta että en laskeudu siitä Esplanaadille, sillä kaikki juoksevat sieltä pois. Alan vihdoin Antin katua pyrkiä Esplanadille. Sataa. Mutta siellä ollaan pakoitetut vetäytymään erääseen porttikäytävään, sillä Vanhan kirkon – kirkossa täytyi jumalanpalvelus keskeyttää – ja Realilyseon, kahdenpuolen Lönnrotpatsaan, käy tuima ammunta. Sitäpaitsi yksinäisiä laukauksia talosta viistoon vastapäätä sitä porttia jossa seison muiden mukana. Kun ammunta on tauonnut jonkun verran tällä kadulla, alan uudelleen matkani, yksi ja toinen ilmestyy varoen katukäytäville. Ammunta uudistuu siellä täällä harvakseen. Suojeluskuntalaisia vaanii ja etsii joka kulmauksessa ampujia. Taloja, joista ammutaan, piiritetään. Pääsen Esplanadille. Minun oli mentävä Lundsonin luo Vreden pasashiin. Sitä on juuri lakattu ampumasta. Kadulla on vahvasti muurisoraa. Suojeluskunta on piirittänyt talon. Sen vintistä on vahvasti ammuttu. Nyt siellä on etsintä. Pyrin sisään. Ei lasketa. Pyörrän. Joku suojeluskuntal. juoksee jälkeeni. ’’Eikös se ole hra Alkio? ’’Kyllä’’. ’’Olkaa hyvä ja tulkaa.’’ He laskevat minut. Mutta samassa tulee puhemies Lundson takaa ja huutaa… Meillä on jo kiire paraatiin. Ingman ei nähtävästi ole päässyt tulemaan ammunnalta, hän asuu myös Töölössä. – Myöhemmin ilmoitetaan löydetyn useista vinteistä punaisia, m. m. Vreden pasashin vintistä 15.
Paradiin Nikolain torille riennämme. Pysähdymme Aleksanterin kulmaan. Yhtäkkiä ilmestyy siihen keskikadulle juhlalliseen asentoon pastori Hedberg kivääri käsivarrella ja patruunavyössä, parrattomana. Käyn tervehtimään. Hän kertoo.
’’Tämän olen itse ottanut punakaartilaiselta. – Se itki että mihin hän tämän panee. Minä sanoin: ”anna se sinne, mihin se kuuluu.’’
Nousemme Lundsonin kera kirkon rappusia kohti. Saksalaiset joukot alkavat marssia sisään. Ensin pieni ratsuväen joukko, sitten jalkaväki, viimeiksi Helsingin suojeluskunta. Soittoa.
Senaatin, kaupungin ja Eduskunnan edustajat kutsutaan keisaripatsaan juurelle ja esitellään saksalaisten ylipäällikkö von der Goltzille, sekä muille hänen esikunnalleen.
Talas ja Stenroth puhuvat saksaksi, von der Goltz vastaa. Lauletaan Saksan kansallishymni ja maamme. Puheensa lopussa kohottaa S. [Setälä] eläköön huudon Saksalle, der G. suomeksi: ’’Eläköön Suomi!’’
Saksalaiset valokuvaajat kiertävät joukkoamme.
Lähdetään kauppatorille. Meidät asetetaan Esplanadin päähän saksalaisen esikunnan kera, siitä kulkee sotilasjoukko ohi juhlamarssissa. Saksalaisten edellä saksalainen, suomalaisten edellä helsinkiläinen soittokunta.
Yleisöä on suunnattomasti.
Menen Vuorimaalle. Hän on ollut Siltasaarella seikkailussa. Kun saari pitkältä sillalta eristettiin, ei laskettu ketään pois. Sitten hän ja Vekara kuitenkin pääsivät eräässä poliisikomennuskunnassa.
Hytönen oli ollut uudelleen tarkastelulla Säätytalolla. Löytänyt eri huoneista visky, konjakki ja likööripullojakin, tietysti jo tyhjinä.
Ammuntaa ei päivemmällä enää jatkunut. Mutta saksalaiset alkavat salaammuntaan hermostua ja he voivat ruveta panemaan mäsäksi niitä taloja, joista ammutaan, ellei ammunta lakkaa.
Sen talon, jossa Vuorimaa asui, vintistä oli löydetty yksi ammuskeleva punainen. Niin ikään 4:sä kerroksessa erään rouvan piika oli havaittu olevan hänen kanssaan yhteistoiminnassa, sillä hänen huostassaan oli säkki, jossa sanoi olevan perunoita, mutta tarkastettaessa havaittiin siellä olevan kiväärinhylsyjä.
Eduskuntatöiden jatko
jaostossa päätettiin:
1. Aivan lähiaikoina ei eduskunta voi kokoontua.
2. Delegatsioni antaa ryhmille ehdotuksen eduskunnan kiireellisimmistä töistä.
3. Ehdottaa valiokuntien uutta kokoonpanoa.
Minä ehdotin, että väliaika, jona ei voida vielä kokoontua, käytetäisiin siten, että valmisteltaisiin rintaman takaa oleville edustajille tilaisuus mennä tällä välin kotiinsa laivalla. Mutta helsinkiläisissä se ei tietenkään saavuttanut mitään kannatusta. Ainoastaan Ingman piti tätä ajatusta mahdollisena.
Ehdotin kahtalaista työohjelmaa: ensi kiireellisimmät: raha-asiat, asevelvollisuus rintaman tällä puolen, kylvöasiat, sekä sitten vasta laajempi, joka otetaisiin esille, kun kylvötyöt on tehty. Ei kannatettu.
Kysymys hallitusmuodosta: monarkia vai tasavalta?
Vrede oli kuullut rintaman takana nousseen monarkistisen mielialan ja oli valmis kannattamaan sitä, jos se osottautuu todeksi, muuten ei tahdo tätä mielipidettä ajaa.
Estlander. Ruotsalaisen puolueen ryhmässä on innokkaita monarkian kannattajia. Ollaan valmiita siihen, että armeija saisi asian ratkaista.
Ståhlberg vastusti monarkiaa, ja sanoi koko nuorsuomal. ryhmän olevan sillä kannalla.
Alkio. Maalaisliiton täällä olevat edustajat, yhtä lukuun ottamatta ovat tasavallan kannalla.
Hallitusmuotoon nähden
Ståhlberg: Hallitusmuoto olisi nyt hyväksyttävä Hallituksen esityksen mukaan parilla pienellä poikkeuksella. Tärkeämpi poikkeuksella: että presid. vetooikeutta lievennettäisiin siten, että lait uusien vaalien jälkeen hyväksytään yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Vrede: ei ollut valmis lausumaan tästä ajatustaan, mutta näyttää siltä, kuin perustuslakiasioissa olisi vaadittava 2/3 enemmistö toisellakin kertaa.
Selitin ettei ml. ryhmässä katsottane mahdolliseksi luopua vaatimasta veto-oikeuden supistamista. Perustelin syyt. Mutta hallitusmuodon aikaan saamisen välttämättömyyden tunnustin.
Eduskunnan työ-ohjelmaan
päätettiin hyväksyä ehdotettavaksi
1. Hallitusmuoto on koetettava saada näillä valtiopäivillä.
2. Vastuunalaisuuslaki.
3. Korkein Oikeus.
4. Korkein Hallinto Oikeus. (4 ä Hallituksen esit. mukaan. Ilmoitin, etten voi yhtyä tähän ehdotukseen.)
5. Valtiotalous-asiat.
6. Sotalaitoksen väliaik. järjest.
7. Rajoituksia paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
10. Elintarvelaki.
11. Ulkoasiain väliaik. hoito.
12. Torpparilaki.
13. Maantielaki.
14. Kyytilaki.

Vangit sosialistien apuna
Punakaarteissa on täällä ollut noin tuhat vankiloista vapautettua. Sörnäsistä vap. perjantaina n. 350 ja vietiin juhlakulussa Kansantalolle puettaviksi.