Koko tämä onnettomuus on johtunut siitä, että sosialidemokratinen luokkataistelu on 15 vuoden kuluessa rakennettu vihan ja materialismin pohjalle. Sen olisi pitänyt rakentaa luonnontieteellisen kehityksen pohjalle, jolloin parempi, korkeampi kehitysaste kumoo, jättää jälkeensä huonomman. Nyt on rosvoileva, yhteiskunnan huonoin aines noussut parempaa vastaan. – – –
Kuinka minun vaimoni, lapseni ja äitini voivat?
– – –
Minkähänlaista on Pääsiäisenä? Elävätkö kaikki perheeni jäsenet silloin – elänkö minä? Onko isänmaani vapautunut jo ensiasteessa tästä kirouksesta?
– – –
Minun mieltäni painaa tänään raskaasti, On kuin täällä olisi ahdasta minun tähteni. Pitäneekö ajatella muuttaa, etsiä taas uusi asunto? Ymmärtää hyvin, että vieras ihminen perheessä alkaa kyllästyttää. Nämä ovat hyviä ihmisiä.
Punakaartilaisten hautaussaatto
Tänään alkoi jo klo 10:ltä marssia Fredrikin katua pitkin ihmislaumoja koleraparakeille, josta kaatuneitten ruumiit klo 12 pitäisi tuotaman ja vietämän Mäntymäelle haudattaviksi. Kadut kertyvät täyteen puolueetonta väkeä.
Ikkunastamme on erinomainen tilaisuus katsoa. Asetumme.
Edellä muuan parvi punakaartilaisia ja soittokunta.
Ruumiita 20, joista 1, 2 ja 3 kuormassa; edellimäiset vaunussa, toiset reessä.
Aseistettuja punakaartilaisia oli 1350.
Muita saattajia rivissä 4250.
Vaikutelma: hienosti ja hyvin puettua väkeä, hienoissa m. m. ketunnahkaturkiksissa. Köyhälistöä ei ollut ollenkaan. esim. palvelijatarlipun jälessä hienoja neitosia, jotka hyvin vähän muistuttivat ’’palvelijattarista.’’
Tunnelma joukossa: punakaartilaisissa hieman nolo, muissa keveä, huoleton.
Ei vaikuttanut hautaussaatolta. Suorastaan kauhealta tuntuu, miten keveästi nuo ihmiset ottavat sen kuin heidän toverinsa ovat vuodattaneet verensä.
Ajattelen kaatuneitten hautaussaattoa, siellä on surua, murhetta, aseman tuntoa.
Minkä vuoksi täällä on siis tehty vallankumous?
Luulisin, että tämä tekee heihin itseensä masentavan vaikutuksen.
’’Työmies’’ oli ilmoituksissa komentanut kaikki punakaartilaiset, mitkä eivät ole vartiopalveluksessa, saattoon. Tulos oli tämä. Laskemme: Helsingissä ei ole muuta kuin 2000 – 2500 punakaartilaista.
Ryhti aivan kelvoton.
Väinö Hollo †– ?
Elli tuo kamalan viestin: Väinö Hollo olisi, muka, ammuttu Vihdissä 7män muun toverinsa kera! Hänelle oli nti Elin Ahlström kertonut. Thomén metsätoimistosta oli lähtenyt 6 ja arkkitehtitoimistosta 2. Vihdissä joutuivat verihurttien käsiin. Ammuttiin kuopan partaalla. Viimeiseksi nuori, 17-vuotias Castrén. Yksi oli ollut vasta 2 päivää vihittynä. Neiti Ahlström oli käynyt tiedustelumatkalla. Sai tietää, että siellä oli 8-miehinen joukkue siten teurastettu. Kun Thomén miehistä ei ole mitään kuulunut, arvellaan heidät siksi joukoksi, sekä että V. H. on ollut niissä.
Voi ystäväni, Elias ja Sanna suruanne! – –
Anarkistit kulkivat ohi mustan lippunsa kera hautaamaan kaatunutta toveriaan.
Haapanen on sähköttänyt. Kalansaaliista hyvät toiveet.
Väinö Hollon kuolema ei ole varma. Toinen tieto kertoo, että Vihdissä olisi pidätetty 10 valkoista mutta että ne ovat vangittuina. Näyttäisi siis siltä kuin Väinö olisi näissä.
Venäjän ja Saksan välinen välirauha päättyy ensi yönä klo 12.
– Muroleen kanavalle oli Tampereelta tullut 250 hevoskuormaa punakaartilaisia. Muroleen kanavalla ne nousivat ylös. Siellä ilmestyi valkokaartilaisia ja ampuivat kaikki. Siinä meni m.m. 200 venäläistä anarkistia.
Hevosia ja kyytimiehiä ei ammuttu.
– Kavantsaaren tappelussa oli räjäyksessä kuollut 500 ja haavottunut 1000 punakaartilaista.
– Rintama pitäisi nyt, hajatietojen mukaan oleman jo Orivedellä.