Valtioneuvostossa Soininen ilmoitti ettei hän halua toistaseksi esittää hiippakunta- ja kouluhallitusjakoa ruotsalaisia vaatimuksia silmällä pitäen, koska hänen ryhmänsä enemmistö on toisella kannalla. Ruotsalaisten välikysymykseen vastatessa olisi siis vain viitattava hallitusmuotoesitykseen. Ehrnroth kummasteli tätä kuullessaan. Sanoi tulleensa hallitukseen sen perusteella että oli sellaista luvattu.
Erkko oli valmis hyväksymään kouluhallitus- ja hiippakuntajakoa, mutta ei Vaasan läänin jakoa.
Voss-Skrader oli salaisessa neuvottelussa valtioneuvostossa saanut sen käsityksen että hän oli saanut velvollisuudekseen valmistaa ehdotuksen Ahvenanmaan itsehallintoa varten.
Alkio katsoi että vastauksessa olisi viitattava vain hallitusmuotoesitykseen, koska muista asioista ei ole tultu ratkaisuun. Lausui hämmästyneensä sanomalehti-uutisesta, joka kertoi että sisäministeri valmisteli Ahvenanmaan itsehallintoa varten. Moitti sitä.
Söderholm tahtoi selvittävää vastausta. Kun hän oli tullut hallitukseen, oli pääministeri luvannut myönteistä menettelyä ruotsalaisten vaatimuksiin.
Vennola myöntyi kouluhallitus jakoon ja hiippakuntajakoon. Vastauksessa olisi lisäksi viitattava hallitusmuotoesitykseen. Läänien jako saisi hävitä päiväjärjestyksestä. Asia voidaan järjestää kuntia laajemmalla itsehallintoperusteella. Hämmästynyt Ahvenanmaan itsehallintoa valmistelevaa puuhaa koskevasta uutisesta.
Hahl. Uudelleen toistettava se mitä hallituksen puolelta on hallitusmuotoasiassa asetuttu.
Kaikesta muusta on sanottava että ne ovat alkuasteella. Ahvenanmaalle ei voi antaa erikoista itsehallintoa, erillaista kuin muuallakaan osalla Suomea.
Soininen edelleen hiippakuntajaon ja kouluhallitusjaon kannalla. Mutta jos eduskunta ei hyväksy, että jako on pantava toimeen kielirajaa myöten, eikä myönnä varoja, siitä ei tule mitään.
Alkio huomautti, että hallitusmuotoon on lisätty ehto, että hallitus ei saa muodostaa uusia virastoita ilman eduskunnan suostumatta.
Castrén edellisen johdosta arveli, että hallituksen on otettava alote virastojen perustamiseen mutta se raukee, jos eduskunta ei myönnä varoja.
Ehrnroth vetosi jyrkästi edistysmielisten antamiin lupauksiin ja vaati äänestystä. Totesi että maalaisliittolaiset olivat ilmoittaneet olevansa näitä vastaan, ja se on rehellistä peliä.
Vennola ei pitänyt järkevänä että hallitus nyt lähtee kilpaa juoksemaan eduskunnan kanssa kun eduskunnassa valmistellaan hallitusmuodossa.
Kallio. Ehrnroth käsittää meitä aivan oikein.
Ramsay. Ensin täällä päätettävä, onko uusi hiippakunta perustettava vai ei. Sitten pyydettävä siihen varoja.
Soininen oli saanut sopimuksesta sen käsityksen, ettei ollut tarkoitus määrätä millä hetkellä nämä asiat otetaan esiin. Nyt pelkäsi sen menevän karille.
Söderholm: Ei se riitä, jos me pyydämme varoja. Hallituksen on sanottava: me aijomme perustaa nämä virastot, ’’mikäli hallituksesta riippuu.’’
Alkio ilmoitti, että on epäoikeutettua vaatia nyt äänestämään näitä jakoja. Mutta ne voidaan hallituksen toimesta panna vireille, jos varojen myöntämis-asia tulee eduskunnalle. Oli sitä mieltä, että kouluhallitus- ja hiippakuntajako kielellisellä perusteella on tarkoitustaan vastaamaton, opetusta ja kirkkoa vahingoittava, siis mahdoton.
Vennola jotenkin samaa.
Soininen. On mahdotonta vaatia, että asioista nyt äänestetään, kun useimmat ministerit eivät ole asiaan perehtyneet. On myöskin aina ollut lääninjakoa vastaan.
Söderholm. On ensin asiallisesti päätettävä hiippakunta- ja kouluhallituksen jaosto. Käsiteltävä huomenna.
Voss-Skrader esittänyt täällä Ahvenanmaakomitean lausunnon, jossa esitettiin hänen nyt valmistelemansa ehdotus. Hän käsitti silloin saaneensa sen käsityksen, että asia jäi hänen valmisteltavakseen. Ahvenanmaa komitea on saanut antaa lausuntonsa. Pyysi, että ne ministerit, jotka asettuivat kannattamaan asiaa, todistaisivat.
Kallio vaati hiippakuntajaossa asiallista käsittelyä. Ilmoitti sisäministerille, ettei hän ollut käsittänyt keskustelua sisäministeriä tähän velvoittavana.
Castren ei ollut käsittänyt myöskään että sisäministerille oli sellaista tehtävää annettu, mutta ei tahtonut siitä nyt moittia. Saattoihan asiaa valmistella.
Vennola samaa kuin pääministeri. Ikävää että asia on tullut julkiseksi.
Alkio kysyi: onko tarkoitus että ruotsalainen hiippakunta tulisi umpi ruotsalaiseksi?
Soininen vastasi, ettei hiippakuntajako tulisi sisält. yksin ruotsalaisia, vaan myös suomalaisia.
Ehrnroth oli ollut siinä käsityksessä että olisi jotain tarkoitettu toimenpiteitä Ahvenanmaan kysymyksessä. Sen vuoksi ei ole kiirehtinyt kirjallista lausuntoa Ruotsin hallitukselle. Oli käsittänyt.
Alkio osoitti, että Ehrnrothin ajatus antaa Ruotsin hallitukselle kirjeessä lupauksia Ahvenanmaa-asiassa on väärä toimenpide. Sisäministerin ehdotus sisältää maan silpomisen. Sellaiseen ei saa hallitus ryhtyä ilman eduskuntaa kuulematta. Osotti umpi ruotsalaisten läänien Suomessa mahdottomaksi.
Hahl oli nyt käsittänyt, että välikysymyksellä tahdotaan kiristää meiltä lupauksia. Ei!
Soininen. Alkion lausunto on oikea. On mahdotonta ajatella umpi ruotsalaisia hiippak.
Castrén. Hänestä selvää, ettei voi ajatella sellaista jakoa että vähemmistöllä ei olisi kielellisiä oikeuksia. Kysymys siis on suureksi osaksi kylttiasia. Mutta ollut sillä kannalla, että sisällisen rauhan aikaan saamiseksi tärkeä. Luullut voivansa luottaa, että suomalaiset tähän suostuvat.
Luopajärvi huomautti että kaksikielisyydestä on mahdoton päästä. Suomalaisten täytyy valvoa, koska E-P. maalla suomalaisia on enempi ruotsalaisalueella, kuin päin vastoin.
Söderholm: Posetivinen vastaus välikysymykseen ratkaisee sen, tuleeko hallitusmuoto säädetyksi vai ei. Ei, muka, tule kysymykseenkään ruotsalaisalueella vähemmistön kielisorto.
Vennola: Jos pääministerin vastaus näin jyrkässä muodossa esitetään, niin hallituksen kannattajaksi eduskunnassa [ei] jää muuta kuin pieni kourallinen. Seurauksena tulee olemaan – sosialistinen hallitus.
Soininen arveli samaa kuin Vennola. Ei uskonut varsinaisesti hallituksen kaatuvan, vaan sen ministerin, joka ehdotuksen esittää.
Pääminist: kysyi, mille kannalle ruotsal. valtioneuvoston jäsenet asettuvat, jos vastaus on ylimalkainen, kuten on tässä ehdotettu.
Ramsay: Oli saanut sen käsityksen, että, jollei posetivisia myönnytyksiä tehdä, ryhmä tulee ilmoittamaan ahvenanmaalaisille: kyllä me ymmärrämme teitä, kun te tahdotte erota.
Söderholm. Sen jälkeen kun kielipykälät viime eduskunnassa hylättiin, alkoi ryhmä miettiä mitä on tehtävä. Välikysymys johtui siitä, ettei ruotsalainen ryhmä voinut olla valitsijamiehiinsä nähden tekemättä välikysymystä. Jos sellainen vastaus annetaan josta tässä on puhe, ei se tyydytä ruotsalaista ryhmää, ja tekee se hänen olonsa hallituksessa mahdottomaksi. Ei usko, että kukaan ruotsalainen astuu hänen tilalleen.
Collán: Yhtyen Vennolaan: hallituksen olisi vain vastattava, että hallituksessa ovat nämä asiat valmistelun alaisena ja hallitus ryhtyy niitä toteuttamaan, heti kun hallitusmuoto on valmis.
Alkio pitemmässä lausumassa osoitti että hallituksen on mahdotonta tyydyttää ruotsalaisia. Siis astuttava eduskunnan eteen sillä laihalla ohjelmalla, mikä voidaan tehdä.
Söderholm selitti, että uhkaus ei ollut kotoisin ryhmästä. Luuli että hiippakuntajako, kouluhallitusjako ja kuntia laajemmat itsehallintoalueet toteutettuna koko lailla rauhoittaisivat.
Castrénista olisi erinomaisen tärkeä, että suomalaisten puolelta myönnytyksillä annetaisiin tukea ruotsalaisten maltillisten johtajien toiminnalle. Olisi siis tehtävä myönnytyksiä.
Vennola. Suomalaiset ovat jo tehneet ylimäärin myönnytyksiä. Pelotuksia ei saa ottaa huomioon.
Soininen tapasi pari päivää sitten ruotsalaisten kansankäräjäin jäsenen, joka oli sanonut, että siellä on paljo maltillisia aineksia. Sovinnon aikaan saamiseksi olisi halukas menemään niin pitkälle kuin mahdollista. Sopiva tapa vastata kuten Vennola ja Collan olivat ehdottaneet.
Kallio luuli että on tyydyttävä Collanin ehdottamaan ponteen.
Voss-Skrader kysyi, mille kannalle vastustavat hallituksen jäsenet hallituksen tekojen suhteen näissä asioissa asettuvat, jos hallitusmuotoa ei hyväksytä?
Kallio ja Vennola: Se on mahdotonta antaa siihen vastausta.
Pääministeri totesi, että enemmistö kannattaa Collanin ja Vennolan ehdotusta vastaukseksi.
Keskustelussa kaikki olivat ehdottomasti sillä kannalla, että kouluhallitus- ja hiippakuntajako tulee alistettavaksi eduskunnalle, m. m. juuri varojen saantiin nähden.
Söderholm ilmoitti: ’’Minä nyt olen ottanut osaa tähän keskusteluun vaikka aikaisemmin jo olen ilmoittanut ettei suunniteltu vastaus millään tavoin minua tyydytä.’’ Kysyi: jos hallitusmuotoasia ei tulisi hyväksytyksi, mitä hallitus aikoisi tehdä sitten ruotsal. oikeuksien turvaamiseksi?
Alkio vastasi jyrkästi: siihen ei vastata mitään! Sillä hallituksen täytyy koko painollaan vaatia hallitusmuodon hyväksymistä. Jos siitä ei tule mitään, on hallituksella aivan uusi asema edessään, sillä eduskunnan on sitte taasen asetuttava järjestämään asemaa.
Päätettiin kokoontua pääministerin ehdo-
tusta tarkastamaan maanantaina klo 3.
Ahvenanmaan itsehallintokysymys. Sisäministeri kysyi, onko hänen lopetettava työnsä Ahvenanmaan itsehallintoa koskeva[sta] asia[sta]. Ehdotus rakennettava ylempiast. kunnallisen itsehallintoperusteella.
Alkio vaati koko maasta kokoon kutsuttavaa komiteaa joka laatisi yleisen ehdotuksen kuntaa laajemmista itsehallintoalueista. Vennola kannatti.
Asia lykättiin.
Seurasaarella kävimme ryhmänä in corpore. Karunan kirkossa pidettiin hartaushetki, jolloin Kukkonen puhui ja Leppälä soitti Suvivirren.
Kävimme ulkomuseon ympäri. Puhuin karjalaisessa savupirtissä, sen lattiapalkeilla muinoin kävelleiden kulttuurityön arvosta kalevalaisuuden kulttuuritulevaisuudesta ja Suomen kansan vastaisesta tehtävästä. Mielet lämpisivät.