Sunnuntaina 3 p. Helmik. Kyntteli.

Makasin puoli-pukeissa ollakseni heti valmiina jos santarmit tulevat. Rauhallisesti kului yö, nukuin kunnollisesti aamuun asti. – Kuinka on Kerttu nukkunut? Eilen hän sanoi nukkuneensa hyvin. Kuinka ovat asiat kotona? He varmaankin kovin huolehtivat. Muuten ei siellä tietenkään ole mitään hätää.Pankinjohtaja, ent. U.S:n päätoimittaja Hynninen oli kadulla tavatessaan kesti-isäntäni sanonut: no joko olet suostunut -n virkaan? Oli ollut sitä mieltä että tässä on alistuminen, vastustus ei auta, on virkoihin menemällä pelastettava mitä on pelastettavissa. Siis vanha suomettarelainen ohjelma: omaetu politiikka.
Tänään julistaa Kansanvaltuuskunta: punakaartit valtionsotajoukoiksi, vastavallankumoukselliset, siis porvarilliset sanomalehdet lakkautetuiksi.
Siis loistavasti toteuttaa ’’rauhan aatetta’’ ja sananvapautta tämä nuori sosialidemokratinen valtio!
Hyi! – – –
Voi voi minun isänmaa-raukkani, kansaraukkani! Näinkö piti käymän. Niin paljon ja niin kaunista olen uneksinut, näin pimeätä, näin saastaista paljastui.
Äskettäin kävi täällä Tukholman vasemmistososialistinen pormestari Lindhagen. Ilmeisesti hän toi sosialisteille tärkeitä kansanvälisiä tietoja. Sillä nyt on ollut työväen levottomuuksia Saksassa ja Ranskassa, aivan yhtä aikaa meidän ’’vallankumouksemme’’ kanssa. Tämä on ilmeisesti kansainvälisesti suunniteltu.
Liikemiehissä täällä on jo levoton halu sovintoon. He tahtoisivat vain saada ’’liikkeet käyntiin’’. Monesta näkyy että he olisivat valmiit alistumaan nykyisen hallituksen alle, kun vain saisivat pitää tavaransa.
Niin raukka on ’’porvari’’.
Onko sittenkin niin, ettei Suomi kykene itsehallintoon, vaan että se surmaa itsensä heti vapautensa aamuhämäräisessä ruskossa?
Vai onko tämä vain se kiirastuli, jossa meidät puhdistetaan ja sulatetaan yhdeksi kansaksi?
Minun on ikävä, raskas olla.
Minulle tuntuu todellakin kummalliselta olla takaa-ajettuna, paeta vangitsemiskäskyä, sosialistien vangitsemiskäskyä isänmaassani. Tämä olisi koomillista, ellei se olisi niin surkea kuva tilanteesta.
L. kävi asiallani, jota K[er]ttu välitti, ryhmätoverien luona, joille lähetin kehoituksen lähteä pois kaupungista jos vain pääsevät. Siellä tapasi: Lanton, Mannerin, Lohen, Nurmelan, Saarelaisen, Haapasen. Eivät tienneet Vuorimaata, Juutilaista, Joukahaista, Niukkasta. Olivat olleet alakuloisia, eivätkä tienneet paljon asioista.
Hän tiesi että vangitut edustajat olisi laskettu vapaiksi. Vangittuina lie ollut: Malmivaara, Bäck, Lagerlöf, Pullinen ja 4 muuta.
Hän lähtee tietoa tarkastamaan.
Gyllingistä kerrotaan että hän olisi aikeissa erota puolueestaan ja perustaa uusi sosialidemokratinen ryhmä. En vielä usko.
Kuinka tunnottomia ja pelkureita ’’porvarit’’ ovat, näkee siitäkin, että täällä on vainotuita ylioppilaita, jotka kuuluvat suojeluskuntaan, joukko, 15 kerrotaan, joita ei kukaan ole uskaltanut ottaa huoneeseensa yöksi – kun vallankumoustuomio uhkaa ankarasti suojeluskuntalaisia huoneeseensa ottajia rangaista.
Se on kaunista! Ei ollenkaan ihmettelisi, vaikka nuo nuorukaiset olisivat menneet punakaarteihin.
Sellainen on tavallinen pelkuri porvari, jonka omaisuutta, rauhaa ja yhteiskunnallista valtaa noiden nuorukaisten tulisi puollustaa!
Nyt tulee tieto, että vangittujen edustajain vapautus juttu on perätön!
Mielenkiintoista on, että koossa olleita ryhmämme edustajia ei ole yritettykään vangita.
Suomen Pankkiin on uusi hallitus murtautunut. Kassakaappeihin on sulattamalla liitteet murtauduttu. Professori Ståhlberg oli väkisin viety todistamaan kassainventariota porvarien puolesta.
Tänään lie ollut hieman rauhallisempaa.
Kasarmilla kuuluu olevan suuret tanssit.
Alma Jokinen oli eräänä päivänä kehuskellut H-S:lle: Tämä on ihanaa, kun on näin keväinen kaunis ilma ja vallankumous hyvässä käynnissä.
Olen tämän perheen kesken tänään illalla viettänyt hauskoja hetkiä jutellen ihmisten kehittämättömistä kyvyistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.