Tri Schauman oli ryhmässämme tekemässä selkoa Saksassa käynnistään. Matkusti täältä Syysk. 7 pnä. Kun tuli Malmöön, sai siellä sanomalehdestä nähdä että Fredrich Karl oli ottanut vastaan tarjouksen ja luuli että matka oli turha. Mutta Berliniin tullessa sai havaita että tila on toinen, koska valtiop. ryhmät kok. Tapasi valtiop. talossa vapaamielisiin lukeutuvan Müllerin joka sanoi; ’’Miksi ette ota presidenttiä, miksi tahdotte täältä kuninkaan. Hän suositteli 6:tta edusmiestä. Tapasi ensinnä tri Davidin joka oli kovin intresserattu asiasta. Hän sanoi, ’’teidän on käännyttävä edustaja Erzbergerin [puoleen]”. Sinne aamulla. Antoi promemoriassa selostuksen Suomen asiasta. Sieltä kautta oli promemoria, ehkä Scheidemanin kautta Vorvärtsiin (= Vorwärts, Saksan sos.dem. pää-äänenkannattaja]. Sinne tuli 10 min. kuluttua Scheideman ja David. Nämä kolme päättivät että Fredrich Karl ei saa mennä Suomeen.
Sitä ennen oli tri Schauman kääntynyt tri Naumanin puoleen. Nyt sai vastaanoton. Herttainen mies. Tunnin keskustelu. Käski naissihteerinsä soittamaan Payerille ja pyytämään audienssi. Saatiin seur. päiv. Payer kysyi: – Mitä te tahdotte? – Me tahd. ettei Saksan hallitus enää sekaannu meidän sisällisiin asioihimme. – Me olemme tosiaan antaneet neuvoja, mutta Suomen hallituksen pyynnöstä. Ministerin puheesta sai sen käsityksen, että Suomen hallitus oli antanut Saksan hallituksen kannasta hieman kieron selityksen. Schauman: Minulla ei tiet[enkään] ole oik[eutta] arvostella Saksan politiikkaa. Mutta kuvit[elkaamme] nyt Suomi väkev[äksi ja] Saksa heikoksi ja silloin Suomen hallitus ojentaa kätensä Saksan junkkereille. P. ei sanonut mitään asiallista.
Tri S. oli vielä useiden muiden edustajain kanssa kosketuksissa. Puhui myöskin Frankfurter Zeit. ja Berliner Tageblattin toimituk-sessa. Viime mainitun toim[itus] hyvin kylmä. Mutta kysyi: – Te taistelette jonkun aatteen puolesta? – No en minä nyt tahdo sanoa muuta, mutta me tahtoisimme saada hyvät suhteet Suomen ja Saksan kansojen välillä. – No mutta onhan se aate. – On. – No kirjoittakaa nyt lehteenne jotain. – Kirjoitti: Se julaistiin.
Köpenhaminassa ’’Politikenin’’ toimittaja haastatteli Tri S. Samassa kahvilassa oli salaa joku piirustaja piirustanut tri Sn kuvan. Mutta lehdessä oli kuva vaihtunut Suur-Britannian lähettilääseen.
Valtionhoitaja Svinhufvudin luona oli ollut eilen. Lausui: Lähden siitä, että valtionhoitajan täytyy olla yläpuolella puolueiden.
Valtionh.. – Noo, niin kai.
Tri S. teki selkoa, että hallitusmuodosta ei tule mitään.
– Noo, ei se ole nyt niin varmaa.
– Se on varmaa.
– Ehkä ml. taipuu sovintoon.
– Ei taivu, minä tiedän sen.
– Ja ellei kuningas suostu jos ei vaali ole yksimielinen.
– Kyllä hän tulee.
– Ei tule, hallitus tietää sen ja minä tiedän sen. On pantava toimeen uudet vaalit.
– Juu mutta ne punikit.
– Niin mutta jos teillä on varmuus, että monark. on enemmistö miksi ei. Punaiset on tuomittu.
– Niin mutta se ententte.
– Se on juttua. Tasavaltalaisilla ei ole varoja niin paljon että olisi voitu kustantaa minun matkani.
– Juu, emme me maalaisliittolaisia, -mutta…
– Ei, se on lorua!
– Tässä on nyt menetetty Kauko-Karjalan ja Viron saantimahdollisuudet.
– Ja se on onni, Te ette kykene hallitsemaan Suomea, te haluaisitte laajentaa maan rajoja. – Saksan hallitukselle ei ole annettu tarkkoja oikeita tietoja…
– Kyllä.
– Ei: Jos näin väitetään niin minä heti kirj., valtiosihteeri Erzbergerille, että
– No älähän, mene nyt ulkoministerin luo.
– Mitä on Sariolla nyt enää tekemistä hallituksessa, sen haastattelun jälkeen joka hänellä oli –
– Ei vastausta.
– Ja mitä on tämän E. Suolahden poliittinen urkintatehtävä? Ei tässä tiedä missä nurkassa kulloinkin piilee urkkija.
– Mitä sinulla on Suolahtea vast.?
– Hän on ohranan päällikkö jota ei tarvita vapaassa maassa.
– Joo mutta sotaväkeä varten.
– Ei. Voi olla punaisia, mutta sitä varten ei tällaista tarv.
Te pelkäätte liian paljo omaa luokkaanne, äärimmäistä oikeistoa, siksi ette uskalla panna toimeen uusia vaaleja.
Puhujalle [puhuja] jäi siihen käsitykseen, että valtionhoitaja rupesi ajattelemaan vaaleja.
Keskustelussa puollustettiin sitä mielipidettä, että vaaleihin mentäessä olisi tehtävä sopimus:
jos vaaleissa tasavaltalaiset jäävät vähemmistöön, heidän on alistuminen, jos monarkistit, heidän on alistuminen.
Toiset pitivät tällaisen sopimuksen aikaansaamista esim. sosialistien kanssa mahdottomana.
Tri Schauman oli Syysk. 15 pnä kirj. kirjeen prinssi Friedrich Carlille, jossa hän teki selkoa todellisista mielipiteistä Suomessa.
Hjeltin kautta sai tri S. kuulla, että prinssi oli vertaillut hallituksen lähetystön antamaa ja tätä selostusta toisiinsa ja, muka, havainnut, että ne pääasiassa pitivät yhtä, vaikka asia esiintyy siellä eri valaistuksessa. Mutta tri S. sai huomata, että asia oli niin, ero oli olemassa, että siitä vaadittiin selitystä.
Tänään illalla soitin kotiin. Sain puhua Annin ja Kertun kanssa. Oli hauska kuulla heidän äänensä.
Tri Schaumanin ja Ljn kanssa olimme kahvilassa. Hän mielellään asettuisi ensi vaaleissa ehdokkaaksi ruotsalaisella alueella niin, että olisi läpi menemisen toiveita. Mainitsimme mahdolliseksi Vaasanl. eteläisen vaalipiirin, jossa meidän kanssa voisi tehdä vaaliliiton, jos esim. Vasa Posten suostuisi kannattamaan.
Haukkumakortin sain taas tänään, jossa nimetön helsinkiläinen haukkuu presidentti-toiveistani! Ei se minua liikuta. Jumala tietää, että kaipaan pääsyä kirjalliseen työhön, koko tästä poliittisesta myllystä, että minulla ei ole ikinä ollut lapsellisintakaan ajatusta millään tavalla päästä nousemaan tämän taisteluni kautta. Mutta, nuo ihmisraukat ovat siksi poroporvarillisia, etteivät he ymmärrä aatteenmiestä, joka ajaa jotain asiaa aatteen, asian itsensä vuoksi.
Ylistyskirjeen niin ikään sain joku päivä sitten eteläpohjal. sotilailta, jossa tarjotaan apua jos tarvitaan.
En pane sille myöskään sen suurempaa mer–kitystä. Minun asiani on puollustaa oikeut-ta ja totuutta vääryyttä ja nurjuutta vastaan. Se on tehtävä ihmisenä, kansalaisena ja edustajana.
Siinä kaikki.
Ja kun tämä ’’asevelvollisuus’’ loppuu – rakas Jumala, palkitse minua loppuijäkseni lomalla, jonka saan käyttää pientä maanviljelystä ja kirjallista työtä varten.
Muuta en pyydä.