Kaupungissa. Myrskytuuli. Saksassa kuohuu. Ilmeisesti valtakunnan hajoaminen alkaa. Ja sitä kai Poincare tarkoittaakin. Tulee kymmenkunta pikku valtiota. Se on epäilemättä Europan rauhalle paras. Mutta rauhaa ei tule, ennen kuin kaikki suurvallat häviävät. Kenen vuoro on Saksan jälkeen: Italia, Ranska, Englanti? Tässä järjestyksessäkö? Vai jääkö Englanti vielä? Kenties – pelottavuudellaan kiirehtimään Europan yhdysvaltain syntymistä! Niiden syntymisen edellä on kuitenkin kaksi maailman mahtia: kommunismi ja kapitalismi. Vasta kun ne molemmat kukistuvat, voivat Europan yhdysvallat toteutua.
Niiden täytyy alottaa yhteisellä rahataloudella. Kaikkialla sama rahayksikkö. Joka valtio saa antaa sitä niin korkeaan määrään kun sille vahvistettu oikeus, kreditiiviluotto ulettuu. Silloin häviää kurssaus.
Allin liikkeen myynti taitaa nyt onnistua. Myydään Vaasan liike, pidetään Seinäjoki. Kenties tästä huolesta nyt pääsen.
Mutta toinen jo nousee! Viime yönä näin taas pahan uneni: rikkinäinen savupiippu josta oli kaksi tiiltä irtautunut ja pyrki savu tupruamaan sisään. Minä työnsin irtautuneet tiilet paikoilleen.
Olin aamulla huolissani, sillä tuollainen uni tietää aina raha-asiallisia vaikeuksia.
Ja – postissa tuli kirje Aaronilta, jossa hän kertoo Lehtimäen monien johtomiesten konkursseista ja – Aaroni-parka takauksissa suurista summista! Muutaman päivän kuluttua sanoo saavansa selville oman kohtalonsa, tuleeko hänenkin jättää vararikkohakemus.
Asiat ovat niin suuret etten kykene auttamaan. Jos asia tulisi autetuksi 10 tuhannella, sen heti luovuttaisin.
Saa nähdä mihin tämä kehittyy. Sureen veliraukkani puolesta. Mutta ehkä nyt joku keino löytyy hänen pelastamisekseen. Minä työnsin ne tiilet savupiipussa paikoilleen. Merkitseekö se, että apuni voi Aaronin pelastaa? Hyvä Jumala: anna minulle siihen keinot.