Kaupungissa. Tilintarkastajat toisella tuulella. Muistutusinto lauhtunut. Osakeyhtiön kokous. Päätettiin ettei jaeta voitto[-]osinkoja, vaan pannaan vara- y. m. rahastoihin.
Yleensä rauhallinen mieliala.
Tuo, tällaisissa tapauksissa omituinen, herkkä sielullinen levottomuuteni haihtui jo eilen illalla. Nyt on kaikki taas hyvin. Sielu, se on salaperäinen, tuntemattomia henkivirtauksia tunteva ilmiö.
Surettavaa: Nikkinen oli tänään vaimoneen Vaasassa lääkärin luona, – vaimolla on hermotauti. Häntä vaivaa helvetin pelko! Voi voi sentään. Surettavaa että he ovat niin yksin.
Laadin Ilkan hallinnon puolesta kirjelmän Maalaisliiton keskushallinnolle ja Eduskuntaryhmälle, kuten edellä 34 siv. kerron. Hallinto kirjoitti sen alle. Yritykseni on pelkkä koe, saadakseni tunnustella voivatko he vapautua nurkkapatriotismista ja keskinäisestä kateudesta, voidakseen antaa tämän tunnuslausunnon. Minä epäilen, että erinäisten lehtien miehet sitä eivät voi sulattaa. He antavat mieluummin Helsingin Sanomain levitä, kun sallivat Ilkan ajatella kilpailua, monet. Odotan uteliaana päätöstä.