Tiist. 6. Helmik.

Vaasaan. Olen viettänyt levottoman yön. Sillä kustantajani, E. K. O.Y. luultavasti lopultakin tekee vararikon. Kootut teokseni joutuvat tuuliajolle ja takausten vuoksi joudun vielä seikkailua korvaamaan muutamilla kymmentuhansilla. Ja kun minun lukijakuntani on kovin pieni ostajana, sen kun lukevat, minkä lukevat lainaten kirjoja, on vastaisuus synkkä. Minussa kamppailee nyt kaksi ajatusta: joko lakata ajattelemastakin kirjojen kirjoittamista – tahi nousta vielä kerran jaloilleen ja kirjoittaa todella jotain josta itsekin saattaisin riemastua. Mutta minä alan jo vanhentua. Tuntisin vielä kykeneväni mutta – kun usko ihmisiin alkaa horjua, ei tunnu voivan nostattaa innostusta.