Saavuimme Helsinkiin. Lähdin klo 9 perustuslakivaliokunnan jaostoon. Käsittelimme 70 milj. juttua. Seuraava valtioneuvoston pöytäkirja on se, jolla lopullisesti sidottiin valtio takuuseen yksityispankeille: Valtioneuvoston pöytäk. 15 Maaliskuuta 1919.
”Valtiovarainministerin esityksestä Valtioneuvosto päätti oikeuttaa Valtiovarainministeriön ottamaan yksityispankilta lainaksi vekseleitä vastaan viisikymmentämiljoonaa (50,000,000) markkaa valtion yleisiin tarpeisiin.
Tämän yhteydessä Valtioneuvosto päätti pöytäkirjaan merkittäväksi sen täydennykseksi, mitä asiasta oli 12 päivänä tammikuuta 1918 päätetty, että Venäjän valtion Suomessa omistama ja Suomen valtion haltuunsa ottama omaisuus oli aikoinansa, tammikuun 12 päivänä 1918 tehdyssä päätöksessä määrätyllä etuoikeudella käytettävä niiden Venäjän valtion valuuttalainain maksamiseen, jotka oli sijoitettu Suomen Pankkiin, yksityispankkeihin ja yksityisille, huolimatta siitä, omistiko ne Suomen Pankki tahi muu haltija Suomessa.”
Vartiovaara oli ilmoittanut Ryömälle, että esitystä annettaessa 250 milj. lainasta, oli sen käyttöluetteloon merkitty valtioneuvostolle esiteltäessä 76 milj. obligationien arvon lyhentämiseen. Mutta eduskuntapiireille vain harvoille asia ilmoitettiin, joukoilta se salattiin. Merkitsin, että maalaisliiton eduskuntaryhmässä ei kellekään tätä ilmoitettu. Ryömä ihm. sosialistien puolesta samaa. Arveltiin että Joukahainen hallituksessa, rahavaliokunnan jäsenenä tiesi sen. – Voionmaa ilmoitti ettei Tartossa koskaan mainittu näitä yksityispankkien saatavia erikoisasemaan asetettavina.
Tapasin maaherra Sarlinia. Hän oli eilen vaatinut sisäministeriltä jyrkempiä toimia bolshevisen [bolsevikkeja] vastaan. R[itavuori] oli ilmoittanut lähettäneensä eilen maaherroille kiertokirjeen jossa määrättiin poliisiviranomaisille ohjeeksi: ”ettei poliisien saa turhia rettelöidä.” Sarlin oli sanonut, ettei hän koskaan sellaista käskyä anna. Hyväksyin täydellisesti hänen kantansa.
Kallio hätäisenä ilmoitti. E-P. lähetystö, Viitala, Kosola ja Kukkula hänelle ilmoittaneet, että rajalla on vangittu ja vankikyydillä kuletettu Karjalasta palaavia avustajia. Hän ei uskonut. Mutta ne toivat seuraavana päivänä kolme sähkösanomaa, joissa tämä todettiin, Ritavuori oli todella tuon käskyn antanut! Myös Vennola kovin hermostunut Ritavuoreen. Kallio sanoi häpeävänsä. Ja verratessa tätä menetelmää siihen, mitä on tapahtunut, kun R. vielä eilen, S:n mukaan, lähetti poliiseja kommunisteihin nähden rauhottavan kiertokirjeensä se osoittaa että hän on tehtäväänsä mahdoton.
Puhemiesneuvostossa Virkkunen teki ehdotuksen, että hallitusta lähellä olevat edustajat kehoittaisivat hallitusta tänään antamaan selostuksen asemasta ja tapauksista eduskunnalle. Siihen yhdyttiin.
Mantere ilm. Vennolalle tästä. V. tuli tänne. Ei ollut halukas selostamaan asemaa eduskunnalle, vaan halusi ulkoasiain valiokuntaa.
Kutsuin ulkoasiain valiokunnan kokoon heti täysistunnon päätyttyä.
Ulkoasiain valiokunnassa Pääministeri selitti, että neuvoteltuaan presidentin kanssa tiedonantojen esittämisestä eduskunnalle, tultiin siihen, että jos asia otetaan esiin eduskunnassa, se tulee liian suureksi, sen vuoksi haluttiin asemaa selostaa ulkoasiainvaliokunnassa.
Pääministeri: Teki selkoa Kuolajärvelle tehdystä hyökkäyksestä. 100-kunta bolshev. hyök. Venäjältä. Niihin yhtynyt satoja tukkijätkiä Suomessa.
Nyt muodostettu sotaväestä ja suojeluskunnista puolustusketju pohjoisesta ja itää vasten. Viimeinen sähkösanoma kertoo että rosvot ovat menneet takaisin rajan yli. Nykyään Lapissa rauhallista.
Kokko. Onko hallitus ryhtynyt varokeinoihin Karjalankannaksella?
Päämin: Joulunaikaisten venäläishyökkäysten johdosta jo ryhdyttiin varukeinoihin. M. m. pantsarijunia varustettiin. On ryhdytty järjestämään niin että voidaan nopeasti mobilisoida tarpeen vaatiessa.
Alkion kysymykseen: onko hallitus järjestänyt nyt uhatuilla alueilla hyvän tiedonsaanti toiminnan, sekä, onko hyökkäys käsitettävä nälkäisten, vai kapinoitsiain retkeksi, vastasi:
Pääministeri vastasi. Vaikea vastata. Venäjän taholta harj. hyvin huomatt. agitatiota. On vaikea vastata onko näillä Pohjois-Suomen tapauksilla yhteistä kapinan alkamisen kanssa. On todettu, että Pohjoisessa on kerrottu, että samaan aikaan alkaa kapina Etelä-Suomessa. Mutta tällaisia huhuja on aina näinä vuosina ollut. Pääministeri pitää tätä rosvoretkenä. Yhteys Suomen ja Venäj. punaisten kesken on ollut.
Kedon kysymykseen, olivatko Pohjoiseen rynnänneet venäläisiä vai suomalaisia? vastasi Pääministeri ei tietävänsä.
Törmä arveli työmiesten tukkimetsissä joutuneen Venäjältä tulleiden pakottamaksi.
Pääminist: totesi niin olleen.
Juutilainen: Onkohan tukkifirmat eri tarkoituksella pysäyttäneet liikkeensä, ehkä kapinaa peläten? Etelä-Suomessa tehdään vilkkaasti metsätöitä.
[yliviiv. Alkion repliikin alku, jätetty tyhjä tila].
Päämin. Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin tarkkojen tietojen aikaansaamiseen.
Rajavartiostokysymys on vaikea. Sotavoima pieni. Se tarvitaan Etelä-Suomessa. Ei haluta riskeer. hajottamalla sitä pitkin rajaa. Täytyy käyttää palkattua väkeä. Pääpaino puolustukseen Karjalan kannaksella.
Mitä sodanuhkaan tulee, on vaikea sanoa. Ennen Geneven kokousta ne eivät hyökkää.
Tällaisia yksityisiä rajarauhan rikoksia ei ole otettava niin vakavasti. Jos vaaditaan että raja on ehdottomasti vartioitava ja estettävä ylitulot, on varustauduttava monen kymmenen miljoonan menoerään. Mutta jos tyydytään siihen, että vain tärkeimmät paikat on vartioitava ja hyökkääjät palautettava, tullaan toimeen vähemmällä.
Hakkila arvelee hyökkäyksen johtuneen nälästä. Tiesivät tukkimailla olevan ryöstettävää. Turhaa uhrata enempi rajavartiointiin.
Päämin. Hornborgille, ettei pitäisi tehdä ja antaa hallitukselle tässä ylivoimaisia tehtäviä. Petsamokin on pääasiassa suojaamatta. Rantamme samoin. Vaatimukset hallitukselle pidettävä asiallisuuden rajoissa.
Suolahti. Tärkeätä ottaa huomioon että se voi olla symptomaatista laatua, vaikka kenties ei ole. Mutta rajavartioinnista on pidettävä huolta yhtä hyvin Pohjois- kuin Etelä-Suomesta. On pantava merkille, että kun meidän puoleltamme estetään menemästä Karjalan avuksi ja sieltä tehdään hyökkäyksiä on tehtävä kaikki voitavansa että rajasuoja on olemassa.
Linna samaa rajavartioinnista.
Vennola. Asia harkittavana hallituksessa. Rannikkojen puolustus 500 milj.
Alkion lausunto. Vaatii rajan turvaamista. Maan täytyy olla valmis rajan suojaamiseen uhraamaan tarvittavat varat.
Kokko kiinnitti huomiota Kannaksen vaaraan ja yhtyi Alkioon.
Linna yhtyy Kokkoon rajaseudun suojeluskuntien varustamisessa. Se tulee huokeaksi ja tehokkaaksi.
Tanner. Samaa mieltä että valtiovallan taholta on suhtauduttava varustautuen tähän. Mutta Suomen taholta on annettu hyvä esim. näille hyökkäyksille kun on kahden – kolmen kuukauden kuluessa sallittu samanlaisia retkiä Venäjän puolelle.
Sisäminist.: Collianderin lausunnon johdosta, että tarvitaan lisävaroja rajain suojeluun.
Linna Tannerille ettei voi rinnastaa bolshev. ryntäystä Suomeen ja suomal. menoa Karjalan apuun.
Suolahti Tannerille: Sanomalehdillä on syytä ollut paisuttaa tämä asia. On kiinnittän. asiaan [huomiota] vain käytännölliseltä kannalta. Periaatteellisesti ovat sosialistit eri kannalla kuin porvarit.
Tanner rinnastaa rajan eri puolilta tapaht. hyökk.
Karjalan asia.
Pääministeri: Viimeisiä tapauksia Karjalassa. Hallitukselta pyydetty apua: väkeä ja kiväärejä. Hallitus katsoo ettei Karjalan taistelun voi katsoa nykyään johtavan tuloksiin. Tätä tietä siis Karjalan itsenäisyys ei nyt ole saavutettavissa. Kun edusk. on lausunut mielensä ettei maata saa saattaa sodan vaaraan ja kun hallitus ei havaitse minkään vallan tätä harrastavan, on Suomen noudatettava kansainvälisiä vaatimuksia. Vallat varustautuvat Genuaan ja haluavat suhteita Venäjän kanssa. On otettava huomioon maan etu. Hallituksen on täytynyt hylätä ylempänä mainitut pyynnöt. Hallitus pysyy sillä kannalla, minkä eduskunta on hyväksynyt. Hallitus on kuitenkin valmis puolust. maata.
Istunto lopetettiin.