Puhemies käynyt von der Goltzin luona. Kertoi käynnistään: Hänen tullessaan kysyi G: ’’Tuletteko interpelleraamaan [haastattelemaan] minua hallitusmuoto-kysymyksessä?’’ ’’Ei, kyllähän minä tiedän, mikä teidän mielipiteenne on saksalaisena kenraalina.
Syntyi laaja keskustelu, jossa Lundsson selitti, että mitään ententeystävyyttä tasavaltalaisissa ei ole, von der G: Minä tiedän sen, mutta täällä on paljon englantilaisia vakoojia, jotka ovat tilaisuudessa palvelukseensa palkkaamaan huonoimpia aineksia.
L: Mutta se ei ole mahdollista. Suomalaiselle kansallisluonteelle ja tavalle se on aivan vieras.
G: Hän uskoo sen, mutta hänellä on se käsitys että maahan ei saada lujaa hallitusta niin kauan, ennen kuin maahan tulee kuningas, ja hyvin järjestetty sotavoima.
L: Ei se riipu hallitusmuodosta. Teidän ylh. kai pani merkille miten kansa täällä nousi kuin yksimies, ja kukisti polshevikivallan. Suomessa täytyy lujan hallitusvallan nojata kansaan.
G. myönsi. Kysyi: Mutta jos nyt agraarit ja sosialistit saavat enemmistön, kykenettekö muodostamaan hallitusta?
L: Tietysti! Se on varmaa.
G: Mutta mihin se nojaa?
L: Teidän ylhäisyytenne tietää että juuri agraarit ovat täällä olleet pääaineksena maan vapautussodassa. Se on kansan ydin voima Suomessa niin kuin Saksassakin.
G. Hyväksyi.
Yleensä sai L. sen vaikutuksen, että von der Goltz hyvin ymmärsi asemaa, sillä hän m. m. vakuutti etteivät he usko niitä juttuja entente-ystävällisyydestä, joita juorutaan. Kertoi Kotkassa olleesta erinomaisen ystävällisestä vastaanotosta, jossa mukana olivat kaikki puolueet. Sanoi lopuksi nauraen: emme me näy voivan toisiimme vaikuttaa.
Tässä sai sen vaikutelman että oli erinomaisen hyvä että Lundsson meni sinne.
’Silmät auki!’’ -lentokirjasen luin saatuani sen tänään toimittaja Erkolta. Se on häpeällinen hyökkäys tasavaltalaisia vastaan. Aivan elävästi se muistuttaa kuuluisaa ’’Kansalaiskatikismusta.’’ Yhtä roskanen. Ilmeisesti likaisen sielun tuote. Merkillistä vain, että nyt ovat suomettarelaiset ja ruotsalaiset vuorostaan tämän solvauksen takana, siis vastuussa siitä.
Senaattori Arajärvi selosti ryhmien välisessä delegatsionissa Jokkis Abn maatilan tarjousta. Siinä on maata 32,000 hehtaaria sekä syrjätila 5.300 ha. [marginaalissa: ”Viljelysmaata 11,000 ha”] Torppia on 600, niillä 8000 ha maata. Hinta 30 milj. Rautatieosakkeet 200,000,- Tehdasalueineen 3 milj. Hinta otetaisiin 5 % obligatsioneina.
Kaupassa seuraisi kaikki tilalla olevat laitokset ja irtain. Metsän arvo olisi 21 milj. 700,000. Talon viljelysmaat à 2000 mkn muk[aan] hehtaari[lta]. Torppien vilj. maat à 2000 mkn muk. hehtaari. Torppien vilj. maat à 600 mkn muk. hehtaari. Vuodentulo vähän yli 7 milj. brutto. Irtaimisto, sahat, myllyt ym. 3 milj. 500,000. Hevosia lähes 150, nautoja toistatuhatta, arvo 4 milj. Rakennukset arviolta 2 ½ milj. markan arvosta. Suurin osa Forssan tehdas aluetta on tämän tilan maalla. Hinta maasta Forssan tehdasalueella 4–10 mk neliömetri. Meijeriin myyty 2 ½ milj. kiloa maitoa vuodessa. Hevosia joku määrä punasilla. Kaiken arvo 47 milj. 367,060 mk. Tila kuuluu Ypäjän, Humppilan ja Tammelan kuntiin. Jotkut nämä kunnat ovat tarjoutuneet ostamaan tilat, jotkut yksityiset tehneet tarjouksia.
Hallituksen jäsenillä ajatus että tarjous on sellainen, jota [ei] noin vaan sopisi hylätä. Hallitus haluaisi saada tietää olisiko tämän tilan kauppoihin ryhdyttävä?