Tänään oli etelä-pohjalaisten edustajain luona etelä-pohjal. suojeluskuntalähetystö, joka jääkärien puolesta esitti seuraavat toivomukset: 1. Että kaikille jääkäreille Saksassaolo-ajaltaan olisi maksettava palkkaa à 300 mk kuukaudelta.
2. Sellaisille jääkäreille, joita sotilasarvossa ei voida korottaa, olisi asetettava armeijassa palkkaukseen nähden eri asemaan katsoen heidän suureen isänmaalliseen uhraukseensa ja pitkäaikaiseen etevään sotilaskasvatukseensa.
3. Että armeijasta eroon päässeille jääkäreille varattaisiin valtion puolesta sopivia siviilitoimia kunnollisella palkalla, ja että heille myönnettäisiin vapaus hakea suojeluskunnissa aluepäällikön virkoja, sekä invaliideiksi joutuneille riittävä elinkautinen eläke.
4. Saksan vankileireissä ja sotilassairaaloissa, sekä siviilitöissä vielä olevat suomalaiset olisivat mikäli voidaan päästettävät heti kotimaahan.
5. Kaatuneiden varattomien jääkäreiden avuttomiksi joutuneista omaisista olisi valtion aivan heti erikoisemmin huollettava.
6. Että myöskin kaikille huomattavammin jääkäriliikkeeseen osaa-ottaneille, olisi jollain tavalla annettava julkinen tunnustus, ja varattomille aineellista korvausta.
Lähetystöön kuuluivat Kukkula, Härmänen, Kosola, Vehkaoja, M. Malkamäki. – Edustajia: Luopajärvi, Lahdensuo, Alkio, Heikkinen, Loukko, Virkkunen, Lanne, Antila.
Aivan yksimielisesti tunnustettiin asian tärkeys. Lahdensuo, Loukko ja minä ehdottomasti. Sitä vastoin Virkkunen yhdisti asian muihin korvauskysymyksiin. Sitä ei pitäisi eroittaa muista, vaan käsitellä yhteydessä muiden korvausten kanssa. Minä jyrkästi tahdoin pitää jääkärien asian erikoisena. Samoin Kukkula, Vehkaoja, Lahdensuo ja Heikkinen.
Läksin ennen loppua pois. Mitään erikoisempaa ei ollut enää tullut esiin.
Perustuslakivaliokunnassa otettiin esille hallitusmuotokysymys. Siinä ensimmäisenä käytti puheenvuoron Vuorimaa, jossa hän sanoi, että nyt täytyy syrjäyttää kaikki puoluenäkökannat isänmaan yhteisen parhaan tieltä. Sen vuoksi olisi asia tässä vaillinaisessa parlamentissa jätettävä päättämättä ja vedottava uusiin vaaleihin. Viittasi sisäpoliittiseen tilanteeseen Saksassa, joka on epävarma. Siellä eivät vaikutusvaltaiset piirit suosi sitä, että Saksan ulkopolitiikkaa rasitetaan Suomen kuninkuudella.
Pennanen voi yhtyä Vuorimaan lausunnon alkuosaan. Mutta viime valtiopäivillä, kun monarkistit olivat päättäneet lähteä vaaliin 38 § mukaan, hänelle oli selvinnyt että tasavaltaa ei voida saada. Tämä käsitys on vakiintunut. Täällä siis valitaan kuningas joka tapauksessa. Parempi olisi siis että hyväks. tämän kansanvaltaisemman hallitusmuodon j.nep..
Meidän kohtalomme sidottu Saksan kohtaloon ja hänestä se saa olla. Asettuu periaatteessa mielihyvällä hallituksen selityksen kannalle.
Alkio lyhyen perustelun jälkeen ilmoitti tulevansa lopussa esittämään vastalauseessa esit. hylättäväksi kansanäänestystä, mutta lupasi käsitellä lakia, jos se joskus voimaan tulee, saadakseen sen niin hyväksi kuin mahdollista, jos se jonkun sattuman kautta tulisi laiksi.
Juutilainen yhtyi Vuorimaahan ilmoittaen haluavansa uusia vaaleja.
Hultin lausui suuren tyytyväisyytensä hallituksen esityksen johdosta ja oli vakuutettu että suuri enemmistö nykyään tyydytyksellä odottaa tästä uutta hallitusmuotoa.
Pennanen tiesi, että tasavaltalaisiakin on mo… [lause katkeaa]
Alkio selitti, että esillä oleva hallitusmuoto on mahdoton sillä se lähentelee itsevaltiutta.
Erkko moitiskeli hieman esitystä epäkansanvaltaiseksi, mutta yhtyi kuitenkin sitä kannattamaan.
Kokko. Olisi vaarallista Suomen itsenäisyydelle hakea kuningasta vieraasta maasta. Yhtyi Alkioon, luvaten käsitellä hallitusmuotoa. Kuninkaan vaalia ei ole kiirehdittävä, eikä sidottava Suomen kohtaloita suur-sodan vaaroihin kuningasvaalin kautta.
Vrede. Vuorimaan ehdotus ei ota huomioon Suomen suuria vaikeuksia. Tilanne on sellainen ettei sen pitäisi saada näin epävarmana pitemmälle jatkua. Eduskunta on antanut hallituksen toimeksi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin että eduskunta saisi ryhtyä kuningasvaaliin 38 § mukaan. Siihen katsoen voisi katsoa arvelluttavaksi, että hallitus on ollenkaan antanut uutta esitystä. Ja kun henkilö joka on suostunut ottamaan vastaan kruunun, hallitusmuodon muutos tällä välin, ennen kuin kuningas astuu valtaistuimelle, tuskin kävisi päinsä. Näistä syistä voisi katsoa arvelluttavaksi, että hallitus on tätä esitystä antanut. Mutta kun tämä hm. on kuitenkin sen entisen pohjalla, ja Suomen asemalle lujittava, katson oikeaksi, että tätä ryhdytään käsittelemään. Kuitenkin sillä ehdolla, että esitystä ei ryhdytä paljon muuttelemaan vaan hyväksytään se melkein sellaisenaan. Tämä saamattomuus, ettei ole saatu aikaan hallitusmuotoa, on alentanut Suomen arvoa Afrikkalaisten tasavaltojen tasolle. Jos tahtoo nyt pitää Suomea pystössä, on kiirehdittävä hallitusmuotoa.
Alkio osoitti, että viivytys on ollut monarkistien syy. Käsittelytapaan nähden oli valmis ilman yksityiskohtaista käsittelyä äänestämään ehdotuksesta.
Juutilainen polemiseerasi Vredelle.
Hultin pani vastalauseen sitä vastaan, että mliittolaiset puhuvat ikään kuin vain he edustaisivat kansaa.
Alkio sanoi näihin vastalauseisiin jo Hultinin taholta totutun. Selitti ettei siihen ollut ollenkaan ml. taholta annettu aihetta.
Ryhdyttiin yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Mutta kun useat valittivat väsymystään, lykättiin huomiseen.