Aamulla kirjoitin, – pää yhä reumatillisen kivun särkemänä – Ilkkaan senaattorien erosta ja hallituksen politiikasta. Björkenheimiltä sain sähkösanoman jossa hän ilmoittaa Ståhlbergin tervetulleeksi Seinäjoen maakuntapäiville.
Käännyin heti Ståhlbergin puoleen. Hän empi koko lailla. Pakotettiin. Ratkaisu lykkäytyi iltaan.
Perustuslakivaliokunta kokoontui hallitusmuotoa käsittelemään. Istuntoon otti osaa:
Ståhlberg Antila
Erkko Rantasalo
Hultin Bergroth
Pennanen Malmivaara
Alkio Virkkunen
Juutilainen Vrede
Vuorimaa Estlander
Niukkanen Rosenqvist
Ingman
Ingman tahtoi, että uutta esitystä nyt ryhdytäisiin kokeeksi käsittelemään päättämättä vielä mikä esitys pannaan valiokunnan käsittelyn pohjaksi.
Vuorimaa ja Alkio tahtoivat että tällaista koekeskustelua ei ole syytä panna toimeen. Olisi ratkaistava kumpi esitys pannaan käsittelyn pohjaksi.
Puheenjohtaja katsoi myös, ettei se seikka, että hallitus oli uuden esityksensä perusteluissa peruuttanut ennen antamansa esityksen, suinkaan merkitse sitä, että se olisi voitu laillisesti peruuttaa. Valiokunta on oikeutettu sen käsittelemään.
Rosenqvist ehdotti että eduskunta jättäisi valtionhoitajalle ehdotuksen, että tämä asia saisi jäädä siksi kuin toimitetaan uudet vaalit.
Vrede väitti että hallituksella on oikeus peruuttaa esityksensä. Kun hallitus on tullut huomaamaan ettei muuttuneissa olosuhteissa enää entinen ehdotus sovi, täytyy sillä olla oikeus se peruuttaa. Sellaisen kieltämiseen ei ole lakia. Hallitusmuotoa olisi nyt ryhdyttävä käsittelemään uuden esityksen pohjalla. Vastusti Rosenqvistin ehdotusta. Se, ettei suuri osa eduskuntaa nyt ole tilaisuudessa ottaa osaa asian käsittelyyn, johtuu siitä, että ne ovat menettäneet tämän oikeutensa. Heidän valitsijansa ovat osanotollaan kapinaan menettäneet siveellisen ja laillisen oikeutensa tällaisten asiain ratkaisuun. Puhujaa siis ei ollenkaan arvelluta se, ettei eduskunta ole täysilukuinen.
Malmivaara kannatti Ingmanin ehdotusta.
Pennanen katsoi, että ensin on asiallisesti ratkaistava entisen vai uuden esityksen pohjalleko. Kannatti niitä jotka ovat ehdottaneet, että käsittelyn pohjaksi asetetaan tasavaltainen esitys.
Vuorimaa piti Rosenqvistin lausuntoa oikeutettuna! Syytä on uusiin vaaleihin. Mutta kun nyt olisi monia syitä sitä hieman lykätä, pitäisi oikeana, että annetaisiin hallitusmuodosta kansan äänestää.
Alkio: On mahdotonta ajatella että asiaa voitaisiin ratkaista eduskunnassa jossa vain toinen puoli edustajia on läsnä ja toinen puoli valitsijoita ilman edustajia. Useimmat puolueet eivät viime vaaleissa ottaneet valtuuksia tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Maalaisliitto ne sisällytti vaaliohjelmaansa. Ei saa myöskään ajatella, että syyttömiä sosialisteja rangaistaan siksi että niin monet heistä ovat olleet mukana kapinassa. Tuhansia heistä on ollut valkoisessakin armeijassa. – Hallituksen kannan vaihdos on kevyesti perusteltu. Hallitusmuoto rakennetaan aina sille pohjalle mitä valtiota milloinkin katsotaan tarpeelliseksi hyvitellä. Kuka sanoo, että me vuoden päästä olemme vielä Saksaan siinä suhteessa että monarkia siitä syystä katsotaan suotavaksi? Joka tapauksessa on kansan mieltä kuultava ennen ratkaisua.
Ingman vain merkitsi, että 100,000 sosialistia oli aseissa punaisten armeijassa. Piti Alkion lausuntoa kuvaavana tasavaltalaiselle politiikalle, jonka mukaan [muistiinpano katkeaa]
Virkkunen Alkiolle, että on koko joukon haettua se, että hallitus olisi antanut esityksensä sen vuoksi, että nyt ollaan tekemisissä Saksan kanssa. Myös meidän omassa keskuudessamme on syitä ilmennyt.
Alkio vastasi Ingmanille ja Virkkuselle.
Juutilainen yhtyi Alkion lausuntoon ja valitti että ne kansalaiset, jotka heittivät esiin tämän kuningaskysymyksen, tekivät raskaan virheen, koska se hajottaa ja repii kansaa.
Ståhlberg yhtyi Alkion esitykseen, että otetaisiin käsiteltäväksi tasavaltalainen esitys toisessa lukemisessa. Puolsi perusteellisilla syillä esitystä ja arvosteli purevasti kuningasvaltaista hallitusmuotoa.
Ingman. Kansan kannatus hallitusmuodolle tulee riippumaan siitä, miten se kokoaa tahi hajottaa kansaa. Meidän on valittava se, mikä parhaiten takaa kansan menestyksen. On kymmenittäin valtioita jotka ovat ottaneet muualta hallitsijan, ja kokemus on hyvä. Mitä tulee perinnöllisyyteen, siitä on jo 1000-vuotinen kokemus.
Alkio: laajassa lausunnossa puolsi tasavaltaa, ja osoitti kuningasvallan heikkoudet.
Ingman sanoi, että kuningasvalta maassa tulee nojaamaan talonpoikaisainekseen. Tasavalta nojaisi vasemmistoon ja sosialistivaltaan. Mitä tulee kansanäänestykseen, olisi se lykättävä siksi kun nähdään miten hallitusmuotokäsittely kehittyy.
Ståhlberg epäili ettei ulkomaalainen kuningas tulisi nojaamaan talonpoikiin.
Ingman: tässä maassa ei valta voi koskaan nojata muuhun kuin talonpoikiin tai vasemmistoon. Ellei hän olisi vakuutettu, että monarkia nojaa kansaan, riippuu se ilmassa.
Ståhlberg: ulkoa tuotu kuningas voi vedota kyllä johonkin maan ulkopuolella olevaan voimaan sangen pienen ryhmän avulla omassa maassa.
Tekla Hultin oli huomannut ettei kumpaakaan voida tehdä ehdottomasti toista paremmaksi. Monarkia yhtä kansanvaltainen kuin tasavalta. Tasavallassa voi olla yhtä hyvä järjestys kuin monarkiassa. Suomalaiselle luonteelle on tasavalta paras. Se on mennyt kansaan. Mutta asialla on ulkopolitiikan kannalta puolensa. Siinä tarjoaa monarkia suuremmat takeet. Hän ajattelee sitä Karjalan kannalta. Presidentin vaalit tarjoovat Venäjän-liittovalta-agitatsionille hyvän tilaisuuden.
Alkio selosti välillisten vaalien etuja presidentin vaalissa, joten saataisiin kaikki takeet siihen, ettei tapahdu mitään yllätyksiä, eikä tule sosialistista presidenttiä.
Ed. Ingman oli vetonut väärin talonpoikiin, että ne tulisivat olemaan kuningasvallan tukeena. Nythän talonpojat kaikkialla ovat tasavaltalaisia. Kuninkaan vieras rotu ja kieli ja ympäristö tekisivät sen, etteivät talonpojat koskaan tulisi olemaan lähemmässä suhteessa kuninkaaseen, eikä näiden mahtien välillä mitään lähempää yhteisymmärrystä.
Vasemmiston uudistaminen eduskunnassa on välttämätön. Mutta se ei tapahdu poliisikuninkaan ruoskalla, vaan voimakkaalla kasvatuksella ja köyhälistön etujen mukaisilla uudistuksilla. Heille tulee tehdä isänmaa isänmaaksi. Kostotoimet tekevät heistä vain anarkisteja.
Kuningas voisi myös nojata maan ulkopuolisiin voimiin. Meillä on vaarallisia enteitä siihen että jotkut pikkuryhmät voisivat sitäkin pitää sallittuna.
Ulkopolitiikka ei ole enää kuninkaitten vaan yhä enempi edusk. asia. Kansan täyt. luott. ain. itseensä.
Jaostossa. Senaattori Stenroth:
Venäjän neuvostohallitus on ilmoittanut Saksan hallituksen kanssa haluavansa neuvottelua Suomen hallituksen kanssa lopullisesta suhteitten järjestelystä. Senaatti on vaatinut ehtoja. Ei ole saanut vielä vastausta.
Ehdokkaat: Enckel, Erich, Vartiovaara, Rautapää ja 5nä kauppakamarin ehdottama Ramsay.
Kysyin: mitä ehtoja senaatin puolelta asetetaan neuvostohallitukselle?
Stenroth: Ne ehdot, mitkä senaatti on esittänyt Saksan hallituksen kautta.
Alkio ja Juutil: niitä ehtoja, jotka hallitus on kirjelmässään ilmoittanut, kysytään.
Stenroth ei ollut tilaisuudessa tekemään selkoa.
Alkio: Onko ehdoissa mitään Venäjän-Karjalaa koskevaa?
Stenroth ei vastannut.
Alkio: Onko ehdokaslista jo lopullinen?
Stenroth: Senaatti on sen periaatteessa hyväksynyt mutta ei vahvistanut.
Alkio totesi ettei maalaisliittolaiset voi antaa asiallista vastausta tehtyyn kysymykseen, kun ei ole saatu mitään tietoja ehdoista, ei edes pääpiirteitä, ei myöskään voitu vaikuttaa komitean kokoonpanoon.
Luopajärvi yhtyi Alkioon.
Stenroth. Nämä henkilöt on katsottu sopiviksi, ei ole katsottu mihin valtiollisiin puolueisiin he kuuluvat. Ne ovat asiantuntijoita. Näistä aijotaan nim[ittää] jäsenet rauhanneuvotteluihin.
Alkio selosti ulkoasiain valiokunnan tekemiä päätöksiä viime tammikuulla. Vaati suurempaa vaikutusvaltaa eduskunnalle. Nyt oli esit[etty] vain nimiluettelo mutta ei mitään ohjelmaa.
Vrede: Asiat ovat salaisia, joten niitä ei voida ilmoittaa. Tämä asia on yksin senaatin päätettävä, eikä eduskunnan. Jos olisi päin vastoin, se olisi onnetonta.
Alkio totesi, että asian näin ollen, ei m-liiton puolesta voida senaattorin kysymykseen antaa mitään vastausta.
–
[erillinen kappale: Mitä nyt on tehtävä?
Syyt nykyiseen tilaan.
– Kaupunkihenki, kauppahenki.
– Maaseudun voimat keinottelumark.
– Maahengen häviö ja nälkä.
– Kirjan nimi: Uusi Suomi, Suuntaviivoja.
– Kirjasta koen saada kasvatusopillisen ja poliittisen testamenttini.
– Siveellinen lankeemus. Punaisten ja valkoisten sotaryöstöt.]