Tiistaina 12. Heinäk.

Kaupungissa. Sataa ja tuulee niin myrskyten, että ei mokomaa ole tänä vuonna, vaikka yhtämittaa on tullut, nähty. Meillä on kaatanut kaksi vanhaa siperianhernespuuta. Luo’ot kastuvat oikein perusteellisesti. Tähänasti komeana seisonut ruis on laossa, samoin ohra. Puutarhan puista on suuri määrä lehtiä ja oksia karissut. Työtarmoni alkaa olla entisellään. Tunnen kirjoituspöytäni ääressä suurta työn iloa. En enää väsy, eikä samoin pyörrytä.