Ryhmässä esitin laajasti käsitykseni hallituksen saksalais- ja Karjalapolitiikasta edellä eri kohdissa selostetuissa kohdissa. Pelkään että hallituksen politiikka on erehdys. Hahl yhtyi minuun. Hallitusmuodon 3:nnen lukemisen lykkääminen on erehdys.
Lohi illalla totesi olevansa asemasta samalla kannalla kuin puheenjohtaja.
Arffman tyytyi illalla siihen käsitykseen jota puheenjohtaja edusti. Hallituksen politiikan johdosta meitä uhkaa vaara.
Niukkanen. Samoin. Laskelmat oikeita. Meidän ei ole missään muodossa hallitusmuodon lykkäämistä suosittava.
Vuorimaa pääasiassa yhtä mieltä pj. kanssa. Entente laittanut miehiä Karjalaan. Venäjä menee Saksan puolelle. Jos me koetamme suhtautua myötätunnolla Ententeen, se on meille onnetonta. Sotaliitto Saksan kanssa. Siten voidaan saada Itä-Karjala.
Alkio selosti, että kaikin olemme Saksan orjenteerauksen kannalla.
Relander Kun tasavaltalaispiireissä ollaan nyt hallituksen menoa vahvistamassa, hän on valmis äänest. kiireellisyyttä vastaan.
Juutilainen yhtyi pj:jaan. Oli oikein käsittänyt että tarkoitus oli asettaa saksalaisille ehtoja sen sijaan että nyk. hallitus ei aseta mitään ehtoja.
Leinonen epäilee, ettemme voisi koskaan saada Karjalaa ilman sotaa. Oli saanut kuulla Venäjän sotamiehiltä, että he eivät Pietarissa rupea ollenkaan vastaan ottamaan saksalaisia ja suomalaisia.
Rentola: Tasavalt. hallitus toimeen. Muuten emme pelasta tasavallan asiaa. Yhtyi suhteessa Saksaan puheenjohtajaan. Karjalan kysymystä ei saada ratkaistuksi sovinnon tietä. Ellei suomalaista verta katsota voitavan vuodattaa Karjalan vuoksi, on Karjalakysymys pyyhittävä.
Lantto yhtyi täydellisesti puheenjohtajan ulkopoliittisiin suuntaviivoihin. Tasavaltalaisten kai olisi otettava hallitus vastuulleen.
Joukahainen: Ehdottomasti Saksan liitossa on Karjalakysymys ratkaistava.
Hahl: Puhutaan liian paljo Karjala-kysymyksestä. Sopiva hetki tulee.
Manner: Jos tämä hallitus yhä jatkaa tällä pohjalla, se voi tuottaa maalle onnettomuutta. Vienan Karjala on saatava, mutta se riippuu siitä: tulemmeko tulevaisuudessakin olemaan sotilasvaltio. Aktiivinen sota tällä kertaa olisi seikkailua.
Tanskanen tullut pj. selityksestä siihen käsitykseen että Vienan-Karj. kysymyksessä voimme tulla kolmen, neljän tulen väliin. Toistaiseksi odottavalle kannalle.
Pykälä. Ei usko että Karjala tulee ilman verenvuodatusta.
Lohi pelkää kolmannen käsittelyn lykkäämisestä vaaraa tasavaltalaisuuden asialle.
Juutilainen. Jos kuningasmielisten nykyistä politiikkaa seurataan, voidaan syöksyä sotaan josta ei ole meille hedelmää. Sotapolitiikan kannalta on tärkeä, että harkitaan ennen kuin siihen käydään. Ståhlbergkin pitää Saksan liittoa luonnollisena, mutta pitää edustaa itsenäisyyttä.
Vuorimaa: Meillä ei ole vielä riittävästi tietoja saksalaistaholta määrätäksemme politiikkaamme. Pitäisi asettua saksal. kanssa läheisempään kosketukseen. Ehdottaa pari miestä menemään asiallemme Saksaan.
Ei julisteta kiireelliseksi.
Takkula totesi, että puheenjohtajaa oli Joukahainen ja Rentola käsittäneet väärin. Yhtyi Karjalan-kysymyksessä Alkioon.
Heikkinen Sivénin kirjevaihtajiksi Alkio, Pehkonen ja Niukkanen. Epäilee myöskin ruotsalaisten monarkistien Karjala- ystävyyttä. Saksan liitosta ei missään nimessä luopua. Varustauduttava Karjalassa aktivisiin toimenpiteisiin. – Antaisi nykyisen hallituksen hallita. – Mutta jos menevät, silloin on tasavaltalaisten [muistiinpano katkeaa].
Alkio selosti edelleen ulkopoliittista kantaansa.
Niukkanen suositteli Sivénin kirjevaihtajaksi: Juutilaisen ja Hahlin.
Rentola. Armeija hajaantuu mitä enempi monarkistit ovat vallassa. Jää sairastamaan elleivät tasavaltalaiset asetu hallitukseen. Kuningasmieliset eivät Karjalaa meille hanki.
Joukahainen: Koko tasavaltalaisen suunnan pelastus on se, että me saamme hallituksen. Uhkaukset eivät saa pelottaa. Jollemme saa hallitusta pystyyn, täytyy meidän tunnustaa asiamme menetetyksi. Minkäänlainen lykkääminen ei voi tulla kysymykseen. Karjalan kysymys myös ratkaistava. Ei usko sen ilman aseita tapahtuvan. Niin kauan kun monarkistit hallitsevat, niin kauan hajaannus armeijassa jatkuu. Otettava vastuullemme asema.
Leinonen: Sivénin kirjevaihtajakuntaan Juutilainen tai Kokko.
Haapanen yhtyi Joukahaiseen.
Sivénin kanssa kirjevaihtajajäseniksi valittiin Hahl, Juutilainen ja Alkio.
Keskustelu Sivénin kanssa. Hän haluaa olla jatkuvasti suhteissa ryhmän kanssa rauhanneuvotteluista päin.
On sitä mieltä, että Kaukokarjala on saatavissa diplomaattista tietä jos Suomi on tasavalta. Bolshevikit luovuttavat sen mieluummin.
Siksi olisi edullisempaa jos eduskunta lykkäisi hallitusmuotokysymyksen ratkaisun muuttamia viikkoja.
Itämeri on saatava neuvottelussa puolueettomaksi, joten sieltä tulee pois Venäjänkin laivasto. Von der Golz kannattaa innokkaasti.
Kreivi Adelman oli hänelle sanonut: että saksalaiset eivät kannata Venäjälle monarkiaa.
Hallitusmuotokäsittelyn lykkäys. Puhemiesneuvostossa toi Pullinen esiin ehdotuksen että hallitusmuotokysymyksen 3:mas käsittely lykättäisiin ensi valtiopäiviin. Sanoi eri ryhmiin kuuluvain edustajain sitä toivovan.
Alkio: Maalaisliittolaisten taholta ei liene kukaan sellaista toivomusta lausunut. Ryhmä haluaa asian ratkaista ja on valmis äänestämään.
Ingman kannatti Pullista. Alote lykkäämiseen on lähtenyt vähemmistöstä.
Hahl vastusti lykkäystä.
Lagerlöf: Hän tietää jo ennakolta äänestyksen tuloksen. Mutta puoltaa lykkäystä varsinkin jos hallitus sitä haluaa. Ehkä hämäryys selveneisi.
Roos vastusti lykkäämistä, puolsi asian heti ratkaisua.
Lagerlöf ja Ingman ehdottivat että puhemies kuulustelisi valtionhoitajalta hänen mielipidettään.
Hahl vastusti lykkäystä.
Lagerlöf ja Ingman ehdottivat että puhemies kuulustelisi valtionhoitajalta hänen mielipidettään.
Hahl vastusti sen tekemistä puhemiesneuvoston nimessä.
Ståhlberg: Ei mitenkään saisi antaa valtionhoitajalle sitä käsitystä että puhemiesneuvosto toivoo lykkäämistä.
Päätettiin että Puhemies kysyy valtionhoitajan mieltä.
Alkio vielä merkitsi, että maalaisliittolaiset eivät tahdo lykkäystä mutta henkilökohtaisesti hän nyt tällä hetkellä ei katso olevan syytä sitä vastustaa.
Valtionhoitajan vastaus. Puhemies sai puhelimitse seuraavan vastauksen.
Svinhufvud, joka muuten näytti tietävän asiasta, ilmoitti, ettei hallituksella ole mitään sitä vastaan, että hallitusmuotokysymys siirretään joku kuukausi. Tarkoitus siis nyt päättää nämä valtiopäivät ja uudet kutsuu Svinhufvud koolle noin kuukauden kuluttua, jolloin hallitusmuoto tulee kolmanteen käsittelyyn.
Tästä, sekä monarkistiedustajain mielenilmaisuista näkyy, että Pullinen kaiken todennäköisyyden mukaan esiintyi joko tieten tahi tietämättään hallituksen bulvaanina toimien asian lykkäämiseksi. Hallitus oli ajanut itsensä umpikujaan, sen olisi nyt täytynyt erota, kun ei uhkauksillaan saanut tasavaltalaisia pelotetuksi hyväksymään monarkiaa. Tämä keksittiin nyt takaportiksi. Hallitus voi edelleen istua paikallaan.
Tuli tapahtumaan se mitä olemme ennustaneetkin: ei ne pojat monarkian kirvestä niin vain järveen heitä.
Tasavaltalaiseen delegatsioniin kutsutuista oli läsnä vieraita vain professori Soininen ja U. Brander. Toiset ovat pois kaupungista. Kun asia oli tullut tälle asteelle, ei neuvottelu aiheuttanut mitään päätöstä.
Siellä kerrottiin: Keisari Vilhelm on itse eräässä kirjeessä jollekin ilmoittanut että yksikään Hohentzollern ei saa ottaa vastaan Suomen kruunua.
Mecklenburgin herttua taas on antanut Saksan keisarihovin ymmärtää, että hän on Suomen kuninkaan vaalissa jotenkin etuoikeutettu, joten muiden ei sovi tulla kilpailemaan siitä kruunusta.
Mannerheimin sähkösanoma joka on saapunut tänne hallitukselle:
’’Välttäkää sotaa Englannin kanssa, sillä eräs englantilainen valtiomies on minulle ilmoittanut että kysymys voidaan neuvottelutietäkin järjestää, koska Englanti on taipuvainen luovuttamaan Suomelle Petsamon ja osan Muurmanin rannikkoa. Neuvottelujen edellytykseksi mainitaan että saksalaiset joukot poistuvat Suomesta, koska Suomen puolueettomuutta muuten epäillään.’’