Ryhmäkokouksessa tänään oli keskusteltavana m.m. kysymys, miten panna esteitä tukkiyhtiöiden maanostopuuhia ja toimia vastaan. Ehdotettiin, että pantaisiin korkea vero liikamaalle. Ehdotettiin 1500 heht. alimmaksi määräksi josta verotus alkaa. Lausuttiin, että verotus ei riitä, tarvitaan myös rangaistusmääräystä. Alkio ehdotti, että verotuksesta tulevat rahamäärät sijoitetaan ja varataan vanhuus- ja työkyvyttömyysrahastoihin. Pehkonen, että verotusvaroista olisi osa varattava pienviljelyksen edistämisrahastoon. Lohi ehdotti varojen varaamista eduskunnan käytettäväksi. – – –
Tänään tuli täysistunnossa esiin puhemiehistön ehdottamana suuren valiokunnan vaalien lykkääminen torstaihin. Jännitys. Sitä vastustivat Estlander, Bäck, Schybergson ja Sundblom, Listo, Lilius ja Talas, sekä Jalonen. Puolsivat Ingman, Brander, Huotari, Alkio, Pehkonen ja Kallio. Ruotsalaisissa vaikutti ilmeinen kostohalu siitä, että olimme kieltäytyneet heidän kanssaan vaaliliitosta. Talaksessa, Listossa ja Liliuksessa entinen vastenmielisyys maalaisliittoa vastaan. Olimme jo päättäneet äänestää nuorsuomalaisten listaa kaikin siinä toivossa, että siinä eivät nimet riittäisi, jolloin toivottiin saatavan uusi vaali. Ruotsalaiset vaativat lippuäänestyksen. Asiamme voitti 117 äänellä 49 vastaan. Siis joukko porvaristoa ja sosialisteja joku määrä äänesti meitä vastaan. Meidän on kuitenkin kiittäminen sosialistien lojaalisuutta, joka meidän on pidettävä mielessämme. Sitä vastoin noissa toisissa esiintyi ilmeinen halu prikata maalaisliittoa, ja sekin on muistettava.
Vaan tämä on pieni asia. Sitä vastoin kysymys hallituksen esitysten esittämisestä eduskunnalle on nyt joutunut sellaisen epäilyksen alaiseksi, että vieläkään ei puhemies ole rohjennut esittää pöydällepanoa varten kolmea hallituksen esitystä, jotka jätettiin eduskunnalle jo avajaisissa. Se johtuu siitä, että sosialisteissa on joukko sellaisia, jotka eivät tunnusta Venäjän väliaikaisen hallituksen laillisuutta meihin nähden. Asema on nyt siis sellainen, että jos ei hallituksen esityksiä voida esitellä, silloin täytyy senaatin jättää paikkansa, eduskunnan täytyy katsoa kokoontumisensa laittomaksi ja hajota, julistaa Venäjän hallituksen manifesti kielletyksi meidän puolelta j.nep. Näin joudumme siihen, että kysymys siitä, onko nyt ”paljain käsin” julistauduttava itsenäiseksi. Sitä puuhaavat monet, mutta – ottamatta huomioon sitä, että takanamme on miljoonia pistimiä meitä uhkaamassa, eikä yhtään niitä vastaan. – –
Perustuslakikomiteassa oli esillä jaostossamme hallituksen jäsenten edesvastuulaki-ehdotuksemme. Kannatin Kotosen alkuaan tekemää ehdotusta 4 §:n alun, 1 mom. muodostelua, sekä saman pykälän 2 mom. vaihtoehtoa.
(Komiteassa eilen tapahtunut alustava keskustelu Suomen sotalaitoksesta, on selostettuna toisessa muistikirjassani).
6 §:n 3 mom. tahtoi Kuusinen pois -sanoja, ”ja siten rikkonut virkavelvollisuuttansa”, koska ne tekevät hänestä pykälän epäselväksi. Puheenj, Vrede ja Lilius suostuvat siihen, mutta silloin pitää tehdä uusi pykälä jossa määrätään minkä mukaan rangaistus tuomitaan. Kotonen katsoi että sanojen poistaminen ilman muuta käy laatuun. Vrede myönsi, että sanat voi poistaa, ilman lisäselvitystä. Kuusinen ehdotti tätä momenttia viimeiseksi, koska tämä kohta ei ole rikos rikoslakia vastaan. Lilius väitti taas vastaan. Jos nuo sanat jää pois, ei voida tuomita rikoslain mukaan. Kotonen taas tulkitsi että voi. Kuusisen väittäessä ettei rikoslaissa ole säädöstä jota voisi ilman muuta sovelluttaa, selitti Kotonen että kun tässä määritellään uusi rikoslaji, se siltä voidaan silloin tuomita rikoslain mukaan. Lilius epäili vieläkin. Kun asia oli yksimielisesti ennen päätetty jaostossa, kun Kuusinen oli poissa, jäi jaoston päätös ennalleen. Kuusinen lupasi tuoda mielipiteensä esille komiteassa, kun ei hänellä ole täällä kannattajaa. Kotonen merkitsi ettei Kuusinen ollut tehnyt mitään varsinaista ehdotusta.
Eduskunnan finanssioikeuden väärin käytöstä koskevista rikoksista kysyi D-Kalmari, voiko niiden katsoa ilman muuta selitystä nyt kuuluvan tämän lain alle? Vrede selitti: voi. Ilman keskustelua jaosto hyväksyi tulkinnan.
7 §:lässä arveli Kuusinen, että eduskunnan valta tuomioistuimen kokoonpanossa jäisi kovin pieneksi jos saa valita vain puolet, maallikkojäsenet. Olisi ehkä koko vaali siirrettävä eduskunnalle, joka yksinkertaisilla vaaleilla valitsisi lakimiehetkin. Kotonen, Lilius, Vrede pitivät mahdottomana.
8 §:ssä Kuusisen ja Kotosen kera äänestin ”Siitä tuomiosta älköön armahdusta myönnettäkö muuten kuin tämän erityisen tuomioistuimen esityksestä ja eduskunnan suostumuksella.” [Alle]viivattu meidän.
10 §:lää vaadimme Kotonen, Kuusinen ja minä §:län poistamista.
Komitean iltapäivän istunnossa otettiin keskusteltavaksi eduskunnan finanssioikeudesta. Paasikivi teki selkoa finanssioikeudesta eri maissa. [pitkä selostus].
– – Keskusteltiin siitä, onko ryhdyttävä te-kemään erityistä budjettilakia, vaiko hal-li-tusmuotoa. Ehdotin että määräisimme työmme rajapiirteet, m.m. hallitusmuodon sisältö, jonka jälkeen käsittelisimme tämän budjettilain ensimäisenä. Kuusinen tahtoi aivan lyhyttä, periaatteita määrittelevää yleis-finanssilakia. Kaikki muut, kuten Ståhlberg, Paasikivi, Grotenfelt, minä käsittelyä tämän lakiehdotuksen pohjalla.