Perustuslakivaliokunnassa tuli keskustelun alaiseksi kysymys: presidenttikö vai eduskunta valitsee hallituksen jäsenet? Presidentin valitsemisoikeutta puolsivat Ingman ja Ståhlberg pääasiassa sillä perusteella, että jos eduskunta ei satu olemaan koolla kun hallitus eli joku sen jäsen eroaa, syntyy vaikeus siinä, ettei saada valituksi senaattia.
Tämä kumottiin täydellisesti. Minä puolsin eduskunnan valitsemisoikeutta.
Alkion lausunto [vastap. sivulla].
– Hallitus ennen vast. keisarille, nyt edusk.
– Ei edusk. valitsemisoikeus edellytä 11 kk. koossaoloa.
– Edusk. valitsema hallitus tulee ilman eduskuntaa paremmin toimeen kuin president. valitsema.
– Hallituksen sisäisten erimielisyyksien aiheuttama ero.
– Ei tässä ole kys. hallitsevasta eduskunnasta.
Ingman. Jos hallitus tulee eduskunnan komiteaksi, käy asia kenties niin, että se voi eduskunnan koossaolon aikana aina kysyä eduskunnan mieltä. Silloin kuin eduskunta on hajalla, täytyy hallituskoneiston seisoa. Eduskunta uppoo näihin pikkujuttuihin. Väänsi asiaa siksi, että tämä tarkoittaa kaikkien nimitysten eduskuntaan tuomista.
Hultin. Hallituksen esityksessä on parlamentarismi toteutettuna. Käsitti, että eduskunnan valitsema senaatti ei voisi olla itsenäinen. On pyrittävä siihen että valtioneuvoston jäsenet toimivat vakaumuksesta.
Alkion lausunto.
Viik huomautti oikeistolle, että porvari täällä luo irvikuvia, ja taistelee sitten niitä vastaan. Viittasi Sveitsin esimerkkiin. Esitetyt vastasyyt keinotekoisia.
Rosenqvist. Hallituksen tulisivat muodostamaan puolueiden johtomiehet, mutta ei persoonallisuudet.
Manner: Puoluekokoukset jo määräävät puolueen toiminnan, asettaen komiteoita jotka toimivat puolueen ohjelman mukaan. Samoin trusteissa. Liikkeiden palvelusmiesten tulee noudattaa liikkeen käskyjä.
Alkion lausunto [vastap. sivulla jäsennys].
– Puolueohjelmain velvoitus kansanvalta puolueissa.
– Kansantahto eduskunnan tulkits.
– Puoluejohtajain persoonattomuus
– Kansan tahtoa toteuttava mies
– Kansan tahtoa vastustava mies

Ingman edelleen väitti, että jos eduskunta valitsee senaatin, niin se velvoittaa eduskunnan olemaan koossa koko vuoden.
Alkio vastasi Ingmanille selittäen, ettei Ingman ollut ollenkaan todistanut väitteitään. Päin vastoin eduskunta voi kyllä hajota ja hallitus hallitsee ohjelmansa ja sen valinneitten puolueiden periaatteiden mukaan.
Äänestyksessä päätettiin eduskunnan hallituksen asettamisoikeus meidän ja sosialistien äänillä kaikkia porvareita vastaan 9 äänellä 7 vastaan.
Toisessa äänestyksessä Mannerin ja Mäkelinin ehdotuksesta, että asetetaan valiokunta, joka toimittaa senaattinimitykset eduskunnan hajalla ollessa. Tämä hyväksyttiin sosialistien ja Ingmanin äänestyksellä.
Ryhmien välisessä jaostossa keskusteltiin valtiopäivien lopettamisesta ja uusien alkamisesta. Ei tultu mihinkään lopputulokseen. Ståhlbergin ehdotus: että nämä vp. jatkuisivat Pääsiäiseen, loma, huhtik. uudet vp., syksyllä 1. kuuk. – Haataja: näitä vp. jatketaan toistaseksi. Tämä ajatus hyväksyttiin pääasiassa.
Eduskunnan ulkopuolelta oli kysytty: voitaisko ajatella kansalaisadressia, jolla ilmaistaisiin kansan mielipide nykyisestä rauhattomuudesta maassa. Tätä yleisesti vastustettiin mutta sen sijaan pidettiin kansalaiskokouksia tarkoituksenmukaisempina.
Täysistunnossa tuli esiin ryhmämme välinen konflikti. Vuorimaa ehdotti Perustuslakivaliokunnan mietintöön, koskeva valtiopäiväjärjestystä, yhdessä Kuusisen kanssa, että valiokuntain työt, erittäin ulkoasiain valiokunnan, saisivat jatkua valtiopäiväin väliajoillakin. Minä vastustin perusteellisesti muutosta. Ryhmällämme on päätös, etteivät jäsenet tee muutosehdotuksia täysistunnossa, kuulematta valiokunnan jäsenen mieltä. Niin ei nyt tehty. Seuraus oli, että meidän miehistä Lohi, Rentola, Nurmela, Takkula ja Lantto sekä Vuorimaa äänestivät muutosehdotusta, joka tuli edusk. päätökseksi.
Kutsuin ryhmän heti kokoon ja vaadin jäsenet tilille. Lupasivat suuressa valiokunnassa korjata asian muut, paitsi Vuorimaa.
Ilmoitin, että jos tämä asia ei tule korjatuksi, katson itseni pakoitetuksi eroamaan joko ulkoasiain- tahi perustuslakivaliokunnasta, koska ensiksikin katson menettelyn epäluottamuslauseeksi, sekä siksi, että päätös muuttaa ulkoasiain valiokunnan luonnetta tehden siitä eduskunnan valtuuksien hoitajan ulkoasioissa istuntokausien väliajoilla. Sellaista tehtävää en uskalla ottaa vastaan.
Valvoin jokseenkin koko yön tämän asian vuoksi.