Tiistaina 4. Helmik.
Valtionhoitajan luona kävimme Relanderin kanssa kutsuttuna. Hän sanoi kutsuneensa meitä selittääkseen että kielilakiehdotusta ei pitäisi hylätä koska ulkomailla nyt on tilanne niin arka. En tullut siitä vakuutetuksi. Sanoin, että me olisimme toivoneet että valtionhoitaja itse olisi mennyt Pariisiin. Hän sanoi, että häntä tarvitaan nyt enempi kotona eräiden juoksevain diplomaattisten asiain hoitoa varten. Hän oli innostunut Pohjanmaalla käyntiinsä. Kiitin häntä puolueettomuudestaan kieliasiassa matkoillaan.
Perustuslakivkssa oli esillä Estlanderin ja Söderholmin ehdotukset.
Vrede selitti, että ellei 2 §:lää Söderholmin ehdotuksen mukaan oteta, laista kenties ei voi tulla mitään.
Heikkinen kehoitti odottamaan siksi että Ruotsi nyt kerrankin kulkisi edellä säätäen suomalaisalueille omat oikeutensa. Käydään me sitten jälessä.
Virkkunen. Puhuttu paljon Ahvenanmaasta. Se ei kuulu tähän. Nyt kaikkialla pyritään siihen että vähemmistö kansallisuuksien oikeudet turvataan. Nyt on levinnyt ulkomaille käsitys että täällä sorretaan ruotsalaisia. Kun se vaikuttaa Suomen ulkopolitiikkaan, olisi tämä nyt hyväksyttävä, koska siitä ei ole suomalaisille mitään vaaraa.
Malmivaara pitää lakia tarpeettomana. Mutta ymmärtää hyvin vaatiain suhdetta. Ei näe tässä separatismia.
Relander kannatti 3 §n ja 4 § muutosehdotuksia, sekä Söderholmin.
Hornborg myönsi että 2 § voisi tuottaa vaaroja. Mutta ei pelännyt että se aiheuttaisi kuitenkaan vaaroja.
Ehdotukseni 2 § poistamisesta hylättiin 13 ä 4 vastaan.