Tänään Paavo taas telefonoi ½ 8:lta. Oli hieman tyytyväisempi. Taas 10:ltä. Samoin. Aloin kirjoittaa hänelle kirjeitä kirjaan, jonka hän saa aina lukeakseen. Kirjoittelen siihen aina elämänohjeita pojalleni aina tarpeen mukaan.
Koulusta tultuaan hän taas soitti ja tuntui olevan paremmalla tuulella. Samoin illalla. Toivottavasti hän nyt jo alkaa hieman unhottaa ikäväänsä.
Tänään oli kovin ruma ilma. Satoi lumiräntää. Toisinaan sentään aurinko pilkisti ikkunastani.