Vaasassa. Näinä öinä on ollut 12–14 ast. pakkasta. Tänään ei päivälläkään paljon sulattanut. Omituinen sattuma: sain tänään kahdelta naistuttavalta yllättäviä kirjeitä. Maria Ylimikkolalta Tuomikylästä; hän kiittelee nyt vasta kirjeestäni, jonka kirjoitin hänelle viime kesänä, hänen 70-v. päivänään. Toinen opettajatar rouva Injalalta ja hänen tyttäreltään Oulunkylässä. Minä en ole tällaisia kohteliaisuuskirjeitä eläissäni monia saanut, senpä vuoksi viimemainittujen kirje tuntuu hieman oudolta. He ovat innostuneet kieltolakikokouksessa Helsingissä ja sitten lukeneet kirjojani, vakuuttaen saaneensa hyviä ja herättäviä vaikutuksia.
Iloista kuulla. Sitä iloisempaa, – kun kirjojeni lukeminen ja menekki on melkein kokonaan pysähtynyt.
Se minun täytyy tunnustaa, että mieleni on ollut muutamia päiviä väsymyksestä hyvin alakuloinen. Mutta nämä tervehdykset virkistivät aikalailla.
Kieltolakitaistelusta näyttää paisuvan ankara taistelu nyt vaalien edellä. Minä otan siihen kiini koko kädellä. Me voitamme!
Veli Lohelle täytyi minun kirjoittaa eilen nuhdekirje hänen sanomalehdille laittamansa artikkelin johdosta, koskeva kokoomuspuolueen arvostelua. Hän näet kuvaili asian niin, aivan kuin kokoomuksen ja maalaisliiton välillä ei olisi viimevuosina ollut paljon mitään hankauksia! Kirjoituksessa ilmeni niin selvästi kauan hallituksessa ja eduskunnassa olleen miehen ajatustapa: aatteellinen laimennus, sovinnaisuus, laakereille sijoittuminen mukavaan asentoon. Tällainen artikkeli vaikuttaa sotkevasti yleiseen käsitykseen. Luonnollisesti en julkaise. Mutta tietysti muut puolueen lehdet julkaisevat.
Minulle tarjottiin Maanviljelysseurojen Keskusliiton taholta tilaisuutta päästä mukaan maatalousretkeilylle Puolaan. Mutta täytyy kieltäytyä. Matka maksaisi vähint. 5000 mk, eikä minulla ole sellaiseen varoja. Sitä paitsi, sattuu matka vaaliaikaan.