Aamupäiv. Vaasassa. On merkittävä, että meillä on näihin aikoihin Ilkassa hyvin optimistinen mieliala vallalla. Taloudellinen ahdinko ei todellakaan ole vielä tullut sellaisena kun sodan alkaessa pelkäsin. Jos vain sota loppuisi jo keväällä, asemamme on lupaava. Äskeisessä osuuskunnan ja hallinnon kokouksessa oltiin hyvällä tuulella.
”Ilkka” on kokonaisuudessa, talouksineen ja aatteineen se pelto, jota varten minä elään. Jokainen pienikin haava tai kosketus, mikä sattuu Ilkkaan, koskee heti hermostooni, koko olemukseeni. Ei yksikään ihminen arvaa, miten kiinni olen siihen kasvanut.
Saamme silloin tällöin haukkumakirjeitä, mistä milloinkin. Olen vähitellen oppinut ottamaan ne ihmisten sielunvalokuvina. Sellaisenaan on niillä sangen mielenkiintoinen luonne. Ja voi asettua itse niitä tarkastamaan tyyppeinä. Tähän on kuitenkin ollut vaikea tottua.