Neuvottelut virolaisten kanssa: Valtuutettiin Pääministeri ja Ulkoministeri, saavat lauantaina salaisesti matkustaa Viroon neuvottelemaan Viron hallituksen kanssa kysymyksestä Viron rauhan puuhista bolshevikien kanssa.
Muurmanin legiona. Ilmoitettiin että Englannin hallitus oli sopinut Viron kanssa, että legionalaiset sijoitetaan eräälle Viron alueeseen kuuluvalle saarelle, josta ne kuletetaan Suomeen tutkittavaksi niin pienissä erissä kuin Suomen hallitus tahtoo. Tulossa on 1026 miestä, 60 naista ja 34 lasta. – Hyväksyttiin.
Mannerheimin kantelukirjelmä.
Allan Serlachius, lähettiläs Kristianiassa, on kirjoittanut, että lukuun ottamatta kuninkaan vaalia ei häneen ole ulkomailla olonsa aikana vaikuttanut niin masentavasti mikään muu kuin Mannerheimin kantelukirjelmä oikeuskanslerille, koskeva Muurmanin legionan maahan tuloa. Hän on huomannut että Norjan kuningas ja ulkoministeri olivat asiasta hämillään ja pitää luultavana että asiasta syntynyt sanomalehtimyrsky on vaikuttanut huonosti Suomen lainakysymysten ratkaisuun ulkomailla.
Valuuttalaina. Syyksi Englannista puuhatun valuuttalainan puuhan myttyyn menossa, todettiin Englannista tulleitten kirjeiden mukaan se, että lainaaja katsoo Suomen joutuneen suuremman bolshevikivaaran alaiseksi sen johdosta, että Englannin laivasto aijotaan ennen talvea vetää Suomen vesiltä pois.
Muurmanin legiota koskeva sopimus. Professori Erichiltä oli ulkoministeri hankkinut lausunnon, jossa tämä seikkaperäisen harkinnan mukaan selittää että valtionhoitaja ei voi luovuttaa valtansa pääministerille, mutta valtionhoitajan poissaolo itsestään johtaa siihen, että presidentin poissa ollessa pääministeri hoitaa hänen tehtäviään. Tämä käsitys katsottiin oikeaksi.
Selitettiin, että Castren oli ollut oikeutettu päättämään asiasta presidentin valtuuksilla.
Luettiin ent. pääministeri Castrenin Berlinistä lähettämä sähkösanoma jossa hän selittää, että heinäkuun 19 päivän päätös, jolloin valtioneuvosto hyväksyi Muurman-legionaa koskevan sopimuksen, on sitova.
Päätettiin. että muutoksia sopimukseen, joka koskee Muurmanin legionaa, ei yritetä saada aikaan.
Mannerheim oli tänään kirjeessä pyytänyt jäljennöstä pääministeriltä siitä pöytäkirjasta, jolloin valtioneuvosto päätti hyväksyä Muurmanin legionaa koskevan sopimuksen, samoin Holstin valtakirjanotteen, jonka perusteella hän alle kirjoitti sopimuksen. Päätettiin antaa vasta sitten kun pääministeri Castren ehtii tulla kotiin ja tarkastaa pöytäkirjat.
Pietariin hyökkäys-puuhasta oli tehty ulkoministerille kyselyjä. Selitetty, että Suomi suunnittelee von der Goltzin kanssa hyökkäystä Pietariin. Ulkoministeri kysyi: mitä hän kyselijöille vastaa? Vastattiin: hallitus pysyy entisessä ohjelmassaan, eikä suunnittele mitään sotaa Pietaria vastaan.
Tornio-Haaparannan ratojen yhdistymisjuhlaan ei tulekaan Ruotsin kuningas. Ei mene myöskään presidentti. Ruotsista tulee joku ministeri, oli ylitireht. Vuolle ilmoittanut.
Sotaväen päällikkökysymys.
Pääministeri ilmoitti, ja ministeri Berg totesi, että nyt oli ministeri voinut luopua Löfströmin ehdokkuudesta ylipäällikkönä. Voi ajatella Vilkamaa, mutta suosittelee Vetseriä, joka on vanhempi, osaa myös joten kuten suomea. Asettaa ehdolle: 1si sijalle Löfströmin, 2:lle Vetserin, 3:lle Vilkaman.
Alkio ilmoitti edelleen olevansa ehdottomasti ja kokonaan Vilkaman ehdokkuuden kannalla. Hahl oli sitten viime keskustelun saanut kuulla että Löfström on sama kuin Toll, joten ei voi häntä edelleen puoltaa, vaan yhtyy Vilkamaan. – Kallio yhtyy kannattamaan Vilkamaa. – Erkko, koska on tärkeätä saada ministeristö yksimieliseksi ehdokkuuden taakse, yhtyy kannattamaan Vilkamaa.
Tuli puheeksi näiden ehdokkaiden suhde juopotteluun. Itse Berg totesi että kenraali Vetzer on juoppo. Samoin todettiin Löfströmistä. Kallio ja Alkio totesivat juoppoutta murheellisessa määrässä tavatun armeijassa.
Yksimielisesti päätti hallitus puoltaa Vilkamaa.
Pääministeri totesi kiittäen että sotaministeri oli osoittanut suurta itsekieltäytymistä, voidessaan luopua ehdokkaastaan yksimielisen tuloksen aikaan saamiseksi.
Ignatiuksen nimittämistä vastaan sotakoulujen tarkastajaksi teki Kallio muistutuksen. Alkio merkitsi, että Ignatiuksen synnit ovat niin suuret ja hänen vaikutuksensa armeijassa siksi vahingollinen, että hänet täytyisi nyt jo voida syrjäyttää. Pääministeri vahvasti puolsi Ignatiusta. – Berg: Hänen luopumisensa yleisesikunnasta oli hänelle hyvin suuri kolaus. Mutta toivoo, että hän ei tästä lähin yhtä paljon näy, ja, että hän vetäytynee sittemin syrjään. Sotaministeri katsoi, että hän ei saa sotakouluja toimeen ilman Ignatiuksen apua.