Neuvottelu hallituksessa. Ryhmien edustajia oli kutsuttu hallituksen neuvotteluun Suomen ja Puolan liittokysymyksestä. Asiaa koskeva selostus on muistiinpanoissani arkistossa. Liettuan lähettiläs Ignaz Jurgunas-Scheynius oli tulkkinsa Ollerin seurassa luonani klo 3. Hän selitti tulleensa minun luokseni siinä ominaisuudessa, että olen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Hän tuli puhumaan Liettuan suhteesta suunniteltuun Suomen, Puolan ja reunavaltain liittosopimukseen.
Hän ensimmäisenä totesi sen vaaran mikä liitolle johtuu siitä jos Liettua jätetään sen ulkopuolelle, koska se jättää silloin Liettuan alttiiksi Venäjän vaikutuksille. Siis sama käsitys kuin minulla. Hän sanoi, että Puola käyttää Vilnan kysymystä Liettuan liittoon ottamista vastaan ja vastustaa myös Liettuan ottamista Kansainliittoon. Puola on miehittänyt Vilnan alueen siksi, että asian tullessa mahdollisesti esiin Kansainliitossa, Puolan valtaus edustaisi jo statusquota.
Kyselyyni vastaili herra J-S: Kannas joka eroittaa nykyisen Liettuan Venäjästä ja jota Puola omistaa, on toisesta päästä 40 toisesta 80 kilom. leveä. Aatelistoa on maan eduskunnassa 5 %. Enemmistö eduskunnassa, 59 on talonpoikia edustaen kristillisiä sosialisteja ja lähentyy maalaisliittoa. Kansallissosialisteja on 26, lähellä edellisiä, erottaa vain uskontokysymys. Sosdemokr. 13, juutalaisia 6, puolalaisia 3, saksalaisia 1, puolueettomia 2. = 100.
Liettua on yrittänyt Puolan kanssa neuvotteluja Vilnan kysymyksestä, mutta P. ei ole suostunut. Nyt Liettua on ehdottanut että Vilnan kysymys jätetään Haagin sovintoistuimelle. Puola ei ole vielä vastannut.
Kysyin: Jos Liettua tulee samaan puolustusliitoon Puolan kanssa ja niiden välillä vallitsee vakava riita, joka pakottaa sotilaalliseen puolustusasemaan toisiaan vastaan miten asia voitaisiin järjestää jos liitto tulisi kysymykseen?
Vastasi, että nykyään heidän välillä vallitsee aselepo. Kummallakin puolella toistensa tarkastajat.
Hän selittää: Liettua on sitä mieltä, että jos Suomi, Viro ja Latvia pakottavat Puolaa alistamaan Vilnan kysymyksen Haagiin tahi Kansainliittoon, Puola suostuisi siihen. – Niin kauan kuin Liettua pidetään suunnitellun liiton ulkopuolella, ei liitto ole eheä, koska Venäjän vaikutus Liettuassa silloin olisi hyvin pelottava.
Puola väittää että Liettua voidaan myöhemmin ottaa Kansainliittoon. Mutta se on vain veruke. Syy tällaiseen Liettuan polkemiseen on se, että Puola aikoo myöhemmin nielasta Liettuan.
Liettuan ovat tunnustaneet de jure: Itämeren valtiot, Skandinaavia, Tshekko-Slovakia, Etelä-Amerikan vallat, Kiina, Meksiko, Espanja.
Kysyin: Mitä Ranska ajattelee Liettuan tulosta liittoon.
Vastaa: Ranska lie välinpitämätön, ei taida olla mitään sitä vastaan. Mahdollisesti haluaa Ranska liittää Liettuan Puolaan.
Sanoin: Siitä olisi Teidän paras ottaa tarkempi selko. Luulen että Ranska haluaa että Liettua tulee liittoon. Olen kuullut sellaista.
Hän kiinnitti huomiota asiaan.
Lopuksi toivoi että puoltaisin Liettuaa liittopuuhassa.
Vastasin: Minusta on Liettuan tulo liittoon hyvin tärkeä. Puolustan sitä vointini mukaan. Maalaisliiton ryhmä on aina harrastanut kaikkien reunavaltojen itsenäisyyttä.
Kiitti hartaasti.
Ryhmässä selostin liittosopimuksesta edellä saamani tiedot ja lausuin omana käsityksenäni, että punniten liiton syyt ja vastasyyt puolustan liittoa, sekä sitä, että Suomi tekee kaiken voitavansa Liettuan ottamiseksi liittoon, sekä Liettuan ja Puolan välien sovittamiseen.
Heikkinen J. A. yhtyi Alkioon.
Pitkänen yhtyy kannattamaan liittoa, mutta epäilee onko syytä mainostaa Puolaa Vilnan kysymyksessä.
Juutilainen yhtyy Pitkäseen. Liettuan riippumattomuutta on puolustettava.
Niukkanen. Liettuan ottamista liittoon on Suomen ja Viron puolustettava. Mutta liittoa Puolan kanssa ei ole tämän vuoksi uhrattava.
Lahdensuo. Ei ole aivan jyrkästi vaadittava Liettuan liittoon tuloa. Liitto on saatava aikaan.
Lohi yhtyy puheenjohtajaan Liettuan asiassa. Tehtävä muuten kaikkensa yhteisen rintaman aikaansaamiseksi.
Joukahainen. Tärkeätä on saada koko valtioketju eheäksi. Jyrkästi vaadittava Liettuan ottamista mukaan täysivaltaisena liittolaisena.
Junes epäilee liittoa, mutta altistuu päätökseen.
Ryhmä, jolle myöskin sopimuksen sanamuoto alussa esitettiin, hyväksyi yksimielisesti liittosopimuksen neuvotteluihin ryhtymistä varten siten kuin Alkio oli ehdottanut, niin, että painostetaan lujasti Liettuan ottamista mukaan, mutta ei kovin tiukasti Vilnan asiaa.