Armahduskysymys lakivaliokunnassa äänesteltiin eilen toisessa lukemisessa kumoon. Siihen jouduttiin vilpillisen äänestelyn perusteella. 590 vangin ehdonalaiseen vapauteen laskemista vastaan äänestivät Kotonen ja Luukkonen, sosialisteja, oikeiston kanssa hylkäämisen puolesta.
Kansalaisluottamus 39,500:lle ehdotti jaosto ja se oli keskustan ehdotus. Vastaehdotuksena oli Kotosen ehdotus että kansalaisluottamus annetaisiin kaikille ehdolliseen vapauteen laskemisesta. Tässä taas vuorostaan Holma (kok.) ja Procopé ruotsalainen äänestivät Kotosen ehdotusta yhdessä sosialistien kanssa. Kotosen ehdotus voitti. Näin oli keskustan ehdotus kaadettu kahden oikeistolaisen epälojaalisen äänestyksen kautta ja sosialistien ehdotus voittanut.
Nyt oli keskustan valittava, oliko jatkettava oikeiston apuna laajemman armahduksen toteuttamista, vai hylättävä. Edesvastuun tunnossa he hylkäsivät näin syntyneen ehdotuksen.
Revisionipykälä hylättiin sen perusteella, että se tuottaisi hovioikeuksille hirveästi ylityötä, mutta presidentti voi armahdustietä toteuttaa saman.
Loppuäänestys. Lakiin oli nyt jäänyt vain 590 vapautusta koskeva pykälä. Ed. Procopé ehdotti lakiehdotuksen kokonaan hylättäväksi. Sen puolesta äänestivät Ryti, Arho, Holma, Kauppinen, Kotonen, Luukkonen, Leino, Procopé, Rapo, Roos, Tolonen. Puolesta äänestivät: Saarelainen, Manner, Oja, Piitulainen, Thuneberg, Kaila.
M. Tarkkanen, Siirtolaiskomitean puheenjohtaja kävi luonani komitean suunnitelmien vuoksi. Suunnitelleet hirveän laajoja asioita mietintöä varten. Pyytää tutkimuksia varten 15,000 mk. Neuvottelin ministerien, erittäin pää- ja rahaministerin kanssa. Tultiin siihen, että komitean on työnsä rajoitettava yksinomaan valtameren takaiseen siirtolaisuuteen, käytännöllisten ehdotusten tekemistä varten. Annetaan 10,000:- tutkimuksiin. Ilmoitin Tarkkaselle. Kehoitin komitean supistamaan työnsä ja antamaan siitä uuden ehdotuksensa samalla kuin uusista jäsenistä eronneiden sijaan.
Ulkoasiain merkilliset vaiheet. Holsti kertoi minulle:
Tanskan lähettiläs Idman oli kysynyt Pariisin lähettiläs Enckelliltä: oliko Mannerheimilla luvassa ilmoitettu 3 miljardin rahamäärä kun hän julkaisi avoimen kirjeensä. Enckell vastannut: ei mitään sellaista ole ollut.
Sillä lailla siis rakennettiin Pietarin hyökkäystä!
Procopén välikysymyskäsittelyn aikana oli eduskunnan lehterillä Procopén neuvonantajana ja ulkomaisten Pietariin hyökkääjäin lähettinä eräs Ryynänen, sittemmin Brandenburg. Henkilö, joka aikaisemmin oli toimivana santarmi-urkkijana.
Holsti arveli, että sama henkilö oli jo tuomari Åkessonin mainitsema lähetti, joka tuli Suomeen sen ulkomaisen rahakonsorttion edustajana, jonka lupauksiin perustui se 3 miljardin rahamäärä, joka piti saataman Suomen Pietariin hyökkäyksen rahalliseksi tueksi, Mannerheim johtajana.
Tällä perusteella kokoomuslehdistö sitten kerskasi 3 miljardista!
Lupauksen takana oli siis vain eräs entinen santarmiurkkija Ryynänen-Brandenburg.
Suomen itsenäisyyden juhlapäivä. Päätettiin, että itsenäisyyden juhlapäiväksi hyväksytään joulukuun 6 päivä. Ainoastaan Kallio ilmoitti tahtovansa juhlapäiväksi jouluk. 4 päivää, jolloin hallitus teki tiedonannon eduskunnalle. Kallio oli silloin hallituksessa.
Suhde Venäjään. Ulkoministerin esityksestä päätettiin, ettei Luoteis-Venäjän hallituksen edustusta Suomessa koskeva asia anna tällä kertaa aihetta mihinkään toimenpiteeseen, koska tuo hallitus lienee kohta olematon.