Vaasassa. Nyt jo kauniimpi ilma. Eduskunnan vahtimestari Koskinen toi papereita allekirjoitettaviksi.
Luen yhä matka- ja iltalukemisenani Martensén-Larsénin kirjaa ’’Tähtimaailma ja meidän uskomme”. Se on erinomaisesti näköaloja laajentava. Se tulee siihen, että ei ole asuttuja maailmoita muuta kuin Maa. Todistelu tässä suhteessa ei tietenkään ole pätevä, joten kysymys yhä jää avonaiseksi.
Itsekäs elämä. Niin omituista kun se onkin, on kuitenkin totta, että ne ihmiset jotka elävät kokonaan itselleen, ja vähimmän ottavat osaa julkiseen yhteiskuntaelämään uhratakseen mitään tai pyytääkseen mitään, ne sittenkin ovat yhteiskunnallisen patoutuman tärkeimmät ainekset. Mutta sen ohessa he joutuvat itse suurimpaan ristiriitaan elämän kanssa: heille on itsekäs rauha elinehto, sortukoon kaikki muut! Jos tämä rauha häiriytyy ei heillä ole mitään ylläpitävää toivoa. Sillä omaisuuden menetys on esim. heille melkein kuolemaakin pahempi. He kärsivät kaikista pienistä vastoinkäymisistä, suuriin he heikkoina sortuvat.
Mutta ihminen, jolle kokonaisuuden elämä, tulevaisuus, suuret johtavat aatteet ovat elämää ylläpitävänä voimana, hän kestää paljon, eikä siveellisesti sorru aivan helposti.