Torstaina 4. Maalisk.

Hallituspulaa pohditaan. Kaikkien ryhmien edustajia on ollut presidentin luona. Ensin kävimme siellä eilen me, eronneet ml. ministerit ja selostimme käsitystämme ja eromme syytä. Ilmoitimme käsityksenämme että asiasta on kuulusteltava nyt asiantilan aiheuttaneita puolueita, oikeistolaisia ja sosialisteja. Maalaisliittolaiset eivät katso velvollisuudekseen toistaseksi tehdä muuta kuin odottaa. Kysyttäessä ilmoitettiin että maalaisliitto ei tietenkään tahdo vetäytyä olemasta mukana jos sitä tarvitaan hallituksen muodostamiseen, mutta tullaan asettamaan nyt ehtoja, m. m. ettei tielakia koskevaa pontta toteuteta. Lehdet ovat hermostuneita. Huhuja liikkuu. Pääministeriehdokkaina mainitaan Ritavuori ja Relander.
Kutsuttuna kävin illalla Joukahaisen kanssa Presidentin luona. Hän selosti asemaa, joka ei ollut entisestä muuttunut. Nyt katsoi hän Holstin jäämisen ehdottomaksi vaatimukseksi. Kokoomus tahtoo ulkoministerin paikkaa, mutta ellei saa sitä, sitten pääministerin. Presidentti kysyi mitä meillä ajateltaisiin Erichistä. Lupasimme kysym. esittää ryhmälle, arvellen samalla, että oikeistosta oleva pääministeri tuskin saa ryhmämme luottamuksen.
Olen omasta puolestani vakaasti päättänyt etten enää mene hallitukseen. Mielenkiintoista on, ettei missään luoduissa ministerilistoissa ole minun nimeäni! Ei edes oman ryhmän tekemissä. Oikeisto parjaa minua selittäen että olen mahdoton kollegialiseen hallitukseen. Tämä tulee minulle kieltolain toimeenpanosta. He tarkoittavat että saatuaan minut pois, silloin alkaisi herätä toivo tehdä aukkoja kieltolakiin. Sitä paitsi olen taistelurintamalla joutunut vastustajille vastenmieliseksi.
– Kalliolta kysyin, meneekö hän hallitukseen jos kysytään. Vastasi: hän ei ole sitä vielä päättänyt!
Merkillinen mies. Ystäväni.
Minä olen päättänyt! Käsitän että kohtaus Pääministerin kanssa alkusoittoa. Sitten maantieponsi! Se oli kohtalon sormi minun vapautuksekseni. Minä pääsen taas elämään. Minulle alkaa elämä hymyillä. Pääsen vapaaksi vallan ja korkean aseman kahleista. Kotiin. Vaimoni ja lasteni luo.
Vapautukseni lähenee. Pääsen oikeaan työhöni. Pelastan persoonallisuuteni.
Mikä ilo, että minua vielä pidetään persoonallisuutena joka ei sopeudu joka paikkaan. Olen siitä iloinen.
’’Maan Ääni’’ on selittänyt hallituksesta eromme syyksi myöskin kohtauks. Vennolan kanssa. Surkeata tahdittomuutta. Kirjoitin oikaisun Ilkkaan. On surkeata ettei meillä sittenkään ole Helsingissä äänenkannattajaa.
Sittemin keskustelimme asiasta Vennolan kanssa. Valitin hänelle M. Ä. tahdittomuutta ja ilmoitin että olen Ilkkaan lähettänyt oikaisun. Sovimme täydellisesti.