Sivistysvaliokunnassa otin esille kysymyksen miten kansakoulunopettajain kalliin ajan palkanlisäys saataisiin toteutetuksi ennen joulua. Ehdotin, että puheenjohtaja kääntyisi valtiovarain valiok. puheenjoht. puoleen neuvottelemaan tuleeko asia ilman meidän aloitettamme huomioon otettavaksi budjetissa. Suostuttiin. Puheenjohtaja sai sen tehtäväkseen. Ryhmäin välisessä valtuuskunnassa esitti Nevanlinna valittavaksi varapuheenjohtajan; valittiin suljetuilla lipuilla, jolloin saivat ääniä Lundson 9 Ahmavaara 2 Alopaeus 1 Alkio 1. Valituiksi tuli Lundson.
Puheenjohtaja ilmoitti, että valtuuskunta oli kutsuttu kokoon selittämään miten on ryhmien välinen sopimus asiain käsittelyyn nähden ymmärrettävä.
Alkio selitti, että sopimus sisälsi ainoastaan ne asiat jotka oli sisällytetty sopimukseen; muita vain jos ryhmät sopivat niistä kiireellisinä.
Ahmavaara samoin, mutta toivoi että oppivelv. laista sovitaan.
Kokko vastusti oppivelvollisuuslain nyt säätämistä.
Vrede: mikä koskee oppivelvollisuuden kustannuksiin, sitä ei voi jättää käsittelemättä. Itse sopimuksesta on ruotsalaisessa ryhmässä sitä mieltä, että kun kaikkia sen kohtia ei ole hyväksytty, se ei ole voimassa. Pääasiana oli saada aikaan yhteinen, kaikkien tukema hallitus, sekä lopettaa hallitusmuototaistelu. Näissä suhteissa ei ole tulosta saavutettu. Sen vuoksi katsotaan, että sopimus ei ole voimassa. Silti olisi neuvoteltava miten asioita valiokunnissa käsitellään. Valiokuntain on siis käsiteltävä niille esitetyt asiat. Eduskunta on oikeutettu sitten hyväksymään tahi hylkäämään. On tehty alotteita, joita ei ole sopimuksessa mainittu, m. m. kieltolaista. Ruotsalaisen ryhmän kannalta on katsottu tarpeelliseksi käsitellä muutokset kunnallislakeihin, jotka nyt ovat mahdottomat, sekä Hornborgin anomus vaalilain muutoksista.
Kallio totesi että sopimus muissa kohdissaan oli voimassa, paitsi hallituksen kokoonpanoon nähden. Esitti että kieltolaki, tulojensa ilmoittaminen, olisi saatava aikaan.
Vrede: väitti, ettei hän suorastaan ollut sanonut, ettei sopimuskohdat olisi voimassa; nyt olisi ratkaistava oliko jostain asiasta sovittava. Jos nekin (ml.) jotka ovat kieltäneet sopimusta, nyt haluavat sen tunnustaa, olisi sillä pohjalla liikuttava.
Alkio vaati tehtäv. päätöstä katsotaanko sovinto olevan olemassa vai ei.
Vrede vastusti sellaisen päätöksen tekemistä.
Pennanen soisi – ja soisi – ja ’’soisi’’.
Ahmavaara oli käsittänyt sovinnon siten, ettei eduskunnassa saisi puhua hallitusmuotoasiasta, mutta siellä oli puhuttu.
Vrede yhtyisi Pennaseen, että valiokunnat käsittelisivät asioita, eduskunta päätäisi. Muuten ei voida noudattaa valtiopäiväjärj.
Haataja. Mitä sopimuksen olemassaoloon tulee, on se kyseen alainen. Ainakin jos kauppa tehdään, vaaditaan kahdenpuolista sopimusta. Mutta heidän ryhmän puolelta on asetuttu sille kannalle kuin se olisi voimassa. Valiokunta ei ole oikeutettu ratkaisemaan mitä asioita kulloinkin käsitellään.
Alkio vaati yhä ratkaisemaan kysymystä onko sopimus voimassa vai ei.
Hahl ei ollut vielä vakuutettu tulevatko uudet vaalit vai ei. Oppivelvollisuuslaki on ennenkin sosia-listien kanssa säädetty; turha siis se pelko, ettei uudes-sa eduskunnassa saataisi oppivelvollisuutta.
Juutilainen piti sopimuksen olevan kaiken, vieläpä valtiopäiväjärjestyksen yläpuolella.
Pennanen. Pitänee sanoa uud[istettu] sopimus ja Vj [= valtiopäiväjärjestys] ovat ristiriidassa. Toivoi, että ryhmät sopisivat siitä, että voidaan muitakin kuin raha-asioita käsitellä. Uskoo, ettei olla täällä kuin helmikuun loppuun, sekä että uudet vaalit tulevat.
Haataja: Ei osaa sanoa, onko sopimus voimassa, vai eikö se ole voimassa.
Alkio totesi, että sopimuksen kieltämisen tarkoitus on se, että siitä päästäisiin. Merkitsi ne periaatteelliset syyt, jotka maalaisliittolaisia estävät ottamasta osaa kaikellaisten asiain käsittelyyn. Vaati ratkaisuna: onko sopimus voimassa vai ei.
Hahl uudisti samaa.
Lundson katsoi että sopimuksen ymmärtämisen selittäminen on nyt kysymyksessä. Hänestä ei pitäisi käsitellä muita kuin sovinnossa määrätyt asiat sekä ne joihin tilanne antaa aihetta. Asiat olisi käsiteltävä niin, että valiokunta ne valmistelee mutta ehdottaa mahdollisesti hylättäväksi.
Vrede selitti, että Alkio oli sanonut väärin väittäessään, että perustuslakivaliokunnan enemmistö kieltää sopimuksen voimassaolon. Juutilaisen väite, sopimuksen puolesta on anarkiaa. Tasavaltalaiset ovat rikkoneet sopimusta puhumalla eduskunnassa hallitusmuotoasiasta.
Alkio merkitsi, että nyt väännetään.
Ahmavaara taas tulkitsi että oli tehty sopimus, että eduskunnassa ei saa keskustella hallitusmuodosta.
Puheenjohtaja: Keskustelussa on oltu yksimielisiä siitä, että sopimusta on mahdollisuuden mukaan noudatettava.
Se on selvä siinä, että sopimuksesta mainituista asioista sovitaan, jos mielitään ottaa niitä esille.
Käsitettävä niin, että valiokuntain kyllä tulee antaa mietintönsä niihin lykätyistä asioista, mutta että eduskunta hylkää alotteet niistä asioista joita ei ole sovittu näillä valtiopäivillä käsiteltäväksi.
Missä määrin valiokunta on velvollinen käsittelemään alotetta, ennen kuin se ehdottaa sitä hylättäväksi, se on lain tulkintakysymys, jota valtuusto ei katso asiakseen ratkaista.
Puheenjohtaja totesi ensi kohdan hyväksytyksi, toisia ei.
Lundson esitti ponnen:
että kaikki alotteet käsitellään valiokunnassa, mutta että valiokunta ehdottaa, että, koska eduskunta nykyisessä kokoonpanossaan ei pitäisi asiaa ratkaista ehdottaa valiokunta että eduskunta hylkäisi lakiehdotuksen.
Nevanlinna ja jotkut muut ilmoittavat hyväksyvänsä tämän, mutta sitä ei sellaisenaan laitettu varsinaisesti päätöksen alaiseksi. Saattoi kuitenkin käsittää, että se hyväksyttiin.
Ryhmässä hyväksyttiin alotteeni sivistysvaliokunnassa opettajain kalliin ajan palkan lisäysasiassa.
Asevelvollisuusasiassa hyväksyttiin 1 vuoden palvelusaika, mutta sovittelussa voivat meidän edustajat mennä korkeintaan 1 vuoden ja 3 kuukauden palvelusaika[an].
Takausmiehiksi Maalaisliiton puoluehallinnon 10,000 mkn kassakreditiiviin tarjoutuivat Alkio, Luopajärvi, Vuorimaa, Rentola, Joukahainen, Leinonen.