[leikkeitä: ”Lakkolaisten viimeinen vaatimus” (sosialistilehdestä), ”Sotilaat ja ruplapulma, Helsingin sotilasneuvoston toimenpiteitä” ja ”A.Gutschkowin (= sota- ja meriministeri) ero”.]
Tänään oli sitten lopullisesti elintarvelaki-käsittely. Senaattia pakoitin Kallion kautta puristamaan esiin varmoja takuita elintarpeiden hinnoista. Mielialani oli kovin levoton. Mutta kun maanviljelijät itse pelkäsivät, jos lakia ei tule, anarkistisia seurauksia, katsoin, että suhteeni lakiin tämä lopullisesti ratkaisi. Niin ikään tieto, että senaatti eroaa, jos lakia ei hyväksytä.
Toimitin ennen istunnon alkua Pehkosen ja Antilan puhemiehen luo pyytämään että istunto keskeytetään 1 tunniksi ennen kuin äänestyksiin käydään.
Vuolijoen puhe oli, niin kuin saattoi odottaa, heikko sosialisteihin nähden. Se ei taaskaan heitä velvoittanut mihinkään. Muutenkin oli se epävarma. Ryhmämme päätti kuitenkin olojen pakosta hyväksyä lain. Varsinkaan emme katsoneet voivamme ottaa vastuullemme hallituksen kukistumista. Niin ikään ymmärsimme, että vaikkapa meidän itse olisi muodostettava hallitus, emme tulisi toimeen ilman tätä lakia. Niin ikään voidaan tämän lain kautta saada kaupunkien viljavaroja maaseudulle missä hätä ensi sijassa tulee.
Niin käytiin äänestykseen.
Sosialistit tekivät naurettavan virheen itselleen, jonka kautta saattoivat sen mahdollisuuden puntariin, että senaatti kaatuisi heidän juonitteluunsa. Piisisen esittämä ponsi [leikkeenä lehdestä].
Tällä tahdottiin päästä perustuslakivkunnan lausunnon mukaan, lailliselle pohjalle. Mutta samalla olisi tullut lausutuksi, että senaatin kaikki tähänastiset yhteistoimet Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa ovat laittomia!
Niinpä olivatkin hallituksen jäsenet ilmoittaneet että jos tuo lausunto hyväksytään, he eroavat.
Silloin keksi Tokoi ja ehdotutti J. Mäellä:
[leike: ”Siltä varalta että eduskunta hyväksyy sosialidemokraattisen ryhmän taholta tehdyn tämän lain vahvistamista koskevan ponnen, ehdotan eduskunnan lausumaan, että sitä eduskunnan tekemää päätöstä, ei ole mitenkään käsitettävä epäluottamuslauseeksi senaatin talousosastolle eikä sen toimille”]
Tällöin Airola ja Mäkelin selittivät, ettei ryhmä ole tätä hyväksynyt. Riita.
Siis ehdotettiin lausuttavaksi luottamus hallitukselle siitä mistä koko päivän oli porvarillisia haukuttu!
He itsekin näkyivät häpeävän. Tokoi oli puolihulluna hermostuksesta kun puhemiehen ehdottama äänestysmenettely yritti viedä asian siihen, että voisi tulla epäluottamus-lause. Äänestyksessä sai Mäen ehdotus 133 ääntä 31 vastaan.
Siis 144 kannatti sitä politiikkaa joka sisältyi päivällisessä asiassa perustuslakivaliokunnan vastalausujain ajatukseen!