Eilen syntyi uusi kuu ja ilma muuttui lempeämmäksi. Se jatkuu tänään. Ensikerran tänä keväänä tuntuu talvipaltto hieman painavalta. – – Kauppasuhteiden järjestelyistä Suomen ja Venäjän välillä kysymykseen noustessa komiteassa herätti senaattori Grotenfelt kysymyksen Suomen omasta kauppalipusta. Onko sellainen laitettava?
– Vrede katsoi, että asian voisi järjestää siten, että Suomen sisävesillä olisi laivoissa Suomenlippu, ulkovesillä Venäjänlippu, jossa kenties olisi erikoismerkki, joka viittaisi Suomen ja Venäjän väliseen yhteyteen. Jos Suomi pysyy Venäjän yhteydessä, lie mahdotonta ajatella omaa lippua. D-Kalmari. Venäjän yhteydessä oltaessa voi ainoastaan edellinen tulla kysymykseen. Mutta meidän on valmistauduttava siihenkin mahdollisuuteen, että Suomi tekee itsenäisesti sopimuksia ulkovaltain kanssa verrattain pitkällemenevällä itsenäisyydellä. Se voisi tulla sisältämään sen mahdollisuuden että Suomi voisi ulkovesilläkin käyttää omaa kauppalippua.
Kotonen ei pitäisi niin vähäpätöisenä lippukysymystä. Luuli että merimiehemme mielellään näkisivät oman lipun.
Lilius luuli samoin, mutta arveli että se on vain ambitsionikysymys. Viittasi Norjan esimerkkiin. Epäili, ettei kysymyksen esilleottamisesta ole vastaavaa hyötyä.
D-Kalmari oli kuullut merikapteenien sanovan minkä erinomaisen edun Venäjän kauppalippu tuottaa laivoillemme. Jos oma lippu tulee käy asema paljon vaikeammaksi. Venäjän lippu on hankkinut Suomen laivoille arvoa.
Kotonen kokemuksesta tiesi aivan päinvastaista.
Grotenfelt luuli, ettei kokonaan omaa lippua ulkovesillä voida ajatella.
Paasikivi. Kansalliselta katsantokannalta voisi olla hauskaa, mutta Venäjän yleissuojeluksen kannalta yhteislippu suotava. Voisi olla erikoismerkki.
Alkio: Liikekannalta ja valtiollisen huomion kiinnittämisen kannalta on Suomen oma kauppalippu välttämätön. Se on tärkeä kansallishengen tulkki sekä kansallisten etujen valvontamerkki. Kun pidän välttämättömänä Suomen oman kauppaedustuksen ulkomailla. täytyy sillä olla oma lippunsa. Venäjän ”mahti” kauppa- ja kansainvälisillä markkinoilla on tuottanut meille paljon myös vahinkoa. Meidän on suunniteltava Suomen täydellistä vapautta. Tämä lippukysymys on yksi haarautuma sitä.
D-Kalmari tunnusti edellisen, mutta tärkeintä meidän olisi päästävä selville siitä, mikä Suomen lippu on.
Vrede. Kun meillä nyt on tämä luonnos, on rakennettava Venäjän kanssa yhteyden pohjalle. Mutta onhan lippukysymyksellä kansan tunteen kannalta merkitys, muitta ei niin suuri kuin asiallisella. Ne voitais ratkaista neuvotteluilla. Se voi olla, kuten Alkio sanoo, ettei Venäjän puolelta ole hyvin hoidettu Suomen merenkulkua. Mutta millä neuvoilla Suomi voisi ottaa suojellakseen laivojensa kulkua Amerikan vesillä kun ei ole sotalaivoja. Jos kysymys viritetään syntyy siitä riita keskenämme ja Venäjän kanssa. Toistaseksi siis ennallaan.
Kotonen. Asia ei läheskään ole niin vähäpätöinen kuin täällä on sanottu. Täällä liikepiireissä suunnitellaan tulev. suurta laivaliikettä. Lipulla on kansallistunteemme ja itsenäisyytemme kannalta suuri merkitys. Joskaan nyt emme kykenekään lähteä Argentinaan puollustamaan laivojemme, niin tuskin sinne kykenee Venäjäkään.
Grotenfelt tyytyi tällä kertaa tähän keskusteluun.
Stählberg: piti lippukysymystä toisarvoisena: se synnyttäisi venäl. puolelta suurta vastustusta.
Alkio: Juuri se, että Venäjälläkin pannaan varmasti asialle suurta merkitystä, on sille annettava meilläkin merkitystä. Meidän kyettävä kenties hyvinkin pian ratkaisemaan kysymys korkeimmasta hallintovallastakin maassamme; kun oman lipun saamme, silloin varmasti kykenemme senkin valitsemaan, ellei muuten niin kansanäänestyksellä.
Kun omaa kauppalippumerkkiä eivät olleet puoltaneet muut kuin Kotonen ja minä, jäi komitea ilman äänestystä omaa kauppalippumerkkiäkin (Venäjän lipussa) vaille.
Kysymys passivirastosta Pietarissa. Sen yhteydessä keskusteltiin myös ministerivaltiosihteerin virastosta.
Vrede ja Paasikivi tahtoivat suosia ministerivaltiosihteerin viraston pysyttämistä.
Kotonen eikö voisi tätä pykälää muodostaa niin, että se valmistaisi laajempaa tilaisuutta edustuksen järjestämiseen.
Raatikainen piti luultavana että Suomen ja Venäjän välinen yhteys tulee olemaan entistä suurempi. Edustus pitää siis olla pätevä.
Alkio puolsi 8 §:län sanamuotoa. Ministerivaltiosihteerin viraston nimen sisään voi sisällyttää viraston perusteellisen uudistuksenkin. Olkoon nimi mikä tahansa, se ei asiaa muuta. – –
Tällä välillä juotiin komiteassa kahvit meidän maalaisedustajain kustannuksella. Kotonen selosti, miten Yrjö Mäkelin oli palannut Pietarista, jossa oli ollut parahutensa koettamassa uusiin ministereihin vaikuttaa että Suomen Senaatin valtuuksia koskeva esitysehdotus tulisi hyväksytyksi. Mutta ei ollut päässyt puheillekaan! Kerenski on tullut tänne. Hän on sanonut, tarkoittaen sosialistien perustuslakimietintöä ja siihen lisäyksiä: ”Me emme ryhdy mihinkään keskusteluihin vallankumouksellisten kanssa tällä pohjalla”.
Viime yönä kirjoitin ehdotuksen Maalaisliiton eduskuntaryhmän julistukseksi yleisvaltiollisesta asemasta. Siinä tulin siihen, että juridillisella pohjalla ei itsenäisyysvaatimustamme voi ajaa, mutta historiallisoikeudellisella pohjalla. Tänään tuntuu komitean jäsenissä olevan sama mielipide vallalla. Ehdotukseni on tänään puhtaaksikirjoitettavana ja monistettavana, jakaakseni sitä illalla ryhmän jäsenille voidaksemme huomenna neuvotella sen lopullisesta muodosta. –
Jatkuvaa keskustelua ministerivaltiosihteeristä?
Paasikivi. Sille kannalle, kun nyt on rakennettu, lie tultu siihen, että meillä on itsellä korkein vallanpitäjä, presidentti. Silloin on kai järjestettävä niin, että esittelyn toimittaa ja tiedonannot antaa Venäjän hallitukselle venäläinen virkamies.
D-K: Tuskin voimme siirtää määräyksiä ministerivaltiosihteeristä Hallitusmuotoon. Ne kai pitää ottaa tähän. – Tässä on kysymys kommunikatsuunista, eikä meidän sovi vaatia, että suomalainen virkamies esittelee Venäjän hallitukselle Suomen hallituksen asioita. – Asian yhteydessä nousee kysymys myöskin siitä, millä tavoin Venäjän hallitus Suomessa asiansa esittelee. Ei suinkaan voine ajatella että joku Suomen komisario tulisi esittelemään Venäjän hallituksen asioita Suomen hallitukselle (naurua!)
Ståhlberg (nauraen): Minun on vaikea ollut seurata tätä huimaa edistystä, m.m. kenraalikuvernöörin viraltapanoa. Emmeköhän asetu vielä sille kannalle, että kenraalikuvernööri pysyy (naurua).
[- -]. Paasikivi: Pessimisti. Venäjä ei hyvällä näihin suostu. Kaikki ovat päämäärästä yhtä mieltä.